EU-tuki korvaa maidontuottajilleyhden kuukauden tappiot
Jussi Mattila on investoinut tilallaan muutaman viime vuoden aikana ja nostanut lypsylehmien määrän paristakymmenestä nykyiseen 75:teen. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoEU-komission esitys maidontuottajien korvauksista kattaa suunnilleen yhden kuukauden tappiot.
Pellervon taloustutkimus PTT ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT arvioivat elokuussa, että suomalaiset maidontuottajat menettävät vuodessa 75–95 miljoonaa euroa Venäjän tuontikiellon takia.
Arvio on sittemmin muuttunut, koska voin ja maitojauheen maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet entisestään.
”Puhutaan suuruusluokaltaan 140 miljoonan euron vuotuisista tappioista”, tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen PTT:stä laskee.
Jos lasketaan mukaan kansalliset kriisitoimet, maidontuottajat saavat vajaan 30 miljoonan euron kriisituet, mikä kattaa hinnanlaskun noin kolmen kuukauden tuotannosta. Toimet eivät ratkaise alan ongelmia, mutta helpottavat siirtymävaihetta tiloilla, sanoo maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Risto Artjoki.
Pyykkönen arvioi, että tilanne voi aikaistaa lopettamispäätöksiä maitotiloilla. ”Tuskin mitään valtavaa lopettamisaaltoa nähdään. Isoja investointeja tehneet tilat eivät käytännössä voi lopettaa.”
Maitotilojen kyky kestää tuottajahinnan laskua vaihtelee paljon. Pyykkönen muistuttaa, että ennen tuontikieltoa hinnat olivat poikkeuksellisen hyvällä tasolla.
”Tuskin kukaan on voinut olettaa, että hinta pysyy 47 sentissä maailman tappiin.”
EU-tilastojen mukaan tuottaja sai maidosta marraskuussa keskimäärin 42,2 senttiä litralta. Hinnanlaskun koko vaikutus ei kuitenkaan näy vielä tuottajan pussissa.
Vuositasolla laskettuna kriisituet ovat noin 1,5 senttiä litralta. Pohjoisen maidontuottajille ensimmäiset kriisikorotukset on jo maksettu. Etelään kansallinen tuki on luvassa heti alkuvuodesta ja EU-kriisituki koko maahan todennäköisesti huhtikuun aikana.
Kriisituet maksetaan maitolitrojen perusteella.
Venäjän tuontikiellot ovat koetelleet myös muita tuotantosuuntia.
Sianliha on ollut vientikiellossa jo helmikuusta lähtien. Venäjä tosin perustelee kieltoa afrikkalaisen sikaruton vaaralla. Perunan tuontikielto alkoi alunperin edelliskesänä, elokuussa Venäjä kuitenkin salli siemenperunoiden tuonnin.
Muita kuin maitotuotteita on viety Venäjälle noin 40 miljoonan euron arvosta. Suoraan pakotteista johtuvia tappioita on Pyykkösen mukaan vaikea arvioida.
Esimerkiksi sianlihan hinta on ollut markkinoilla laskussa muutenkin.
”Jos katsotaan sianlihan hinnan alentumista, puhutaan 20–25 miljoonan euron suuruusluokasta. Mutta sitä ei voi panna kokonaan Venäjän piikkiin.”
Sianlihan tuottajille kaavaillaan noin kolmen miljoonan euron kansallista kriisitukea ja kalastajille 600 000 euron määrärahaa.
Myös viljan hinta on tullut rajusti alas viime vuodesta. Pyykkösen mukaan sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä Venäjän tilanteen kanssa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
