Suomen Kreikka-lasku uhkaa kasvaa
Suomen riski Kreikan velkojen suhteen uhkaa kasvaa, vaikka tämä pääsisikin eteenpäin velkaneuvotteluissaan.
Kreikka tavoittelee sadan miljardin euron velkahelpotusta yksityisiltä luotottajilta. Velkataakan pienennys on ehto seuraavalle EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tukipaketille, jonka suuruus olisi ainakin 130 miljardia euroa. Suomi olisi mukana antamassa uutta lainaa ja lisäämässä riskiään.
Jos Kreikka taas ei pääse sopuun velkojensa leikkaamisesta, se ei saa uutta lainaa ja saattaa jättää maksamatta vanhoja lainojaan. Se tarkoittaa julkisten velkakirjojen eli Euroopan keskuspankin ja Euroopan väliaikaisen vakausrahaston velkakirjojen arvon leikkaamista. Tämä tietää luottotappioita myös Suomelle, koska Suomi on vakausrahaston jäsen.
”Jos ei lainoja ja takuita kasvateta, onko niitä helpompi antaa anteeksi? Laitetaanko hyvää rahaa huonon perään vai annetaanko tulla tappioita?”, Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm pallottelee Suomen asemaa.
EKP:n kautta maksettava tuki olisi poliittisesti neutraalimpi vaihtoehto, mutta EKP edellyttää poliittisia päätöksiä. Ne ovat hankalia ja Holm epäilee, tietävätkö poliitikot itsekään, mitä päättävät.
”Asian monimutkaisuuden takia päättäjät eivät enää pysty perustelemaan kansalle sitä, mistä on kysymys. Sitten otetaan jyrkkiä rajauskantoja ja niitä ryhdytään kiertämään.”
”Esimerkiksi takuista sanottiin ensin, että niille saadaan korkoa ja ne ovat hyvä sijoitus. Sitten sanottiin, ettei tule tappioita ja nyt puhutaan jo tappioista.”
Suomen hallituksen suurella rummutuksella neuvottelemat vakuudet eivät koske nyt puheena olevia Kreikan vanhoja lainoja.
Suomella on vastuita kaikkiaan yli 12 miljardin euron edestä.
Kreikan uskotaan pääsevän tällä viikolla sopuun velkojensa leikkaamisesta yksityisten lainoittajiensa kanssa. Niiden arvioidaan menettävän jopa 70 prosenttia rahoistaan. Neuvotteluissa on kiistelty lainasumman leikkaamisesta ja jäljelle jäävästä korosta.
Kreikan velat ovat yhteensä 350 miljardia euroa. Sen pitää maksaa maaliskuussa 14,5 miljardin euron lainaerä.
Pasi Holmin mukaan on olennaista, että Kreikan luotottajat leikkaavat lainojaan vapaaehtoisesti.
”Joku lainoittaja on saattanut ottaa lainoille vakuutuksen. Vapaaehtoisuudella halutaan estää se, etteivät mahdolliset vakuutukset laukea ja kriisi leviä vakuutusyhtiöihin.”
Saksa on väläyttänyt jopa Kreikan valtiontalouden asettamista EU:n valvontaan, jotta lainoittajien tukipaketille asettamat ehdot täyttyisivät ja Kreikka hoitaisi valtionvelkaa ennen muita menoja.
Kreikka torjuu ajatuksen, koska valtion varainkäyttö on kansallisen itsemääräämisoikeuden piiriin kuuluva asia.
EU-maiden johtajat puhunevat Kreikan tilanteesta tänään Brysselissä käytävässä huippukokouksessa, vaikka pääaiheita ovatkin EU-maiden budjettikuria tiukentava taloussopimus, Euroopan pysyvä kriisirahasto. Saksa on nyt lämmennyt rahaston koon kasvattamiselle.
EIJA POUTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
