”Metsä saa MTK:ssa sen roolin, kun se ottaa”
Matti Heikkilällä kuluu edunvalvontatehtäviin 2–3 päivää viikosta. Mieli lepää metsätöissä. PEKKA FALI Kuva: Viestilehtien arkistoSIIKAJOKI (MT)
Siikajoen Paavolassa metsä- ja viljatilaa pitävä Matti Heikkilä, 34, valittiin huhtikuussa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton valtuuskunnan toiseksi varapuheenjohtajaksi.
Heikkilä aikoo toteuttaa järjestössä sillanrakentajan roolia. Niin maa- ja metsätalouden kuin maatalouden eri tuotantosuuntien tulisi puhaltaa edunvalvonnassa yhteen hiileen.
Vuoden alussa MTK uudisti järjestörakennettaan siten, että metsänomistajat ovat metsänhoitoyhdistysten jäsenyyden kautta MTK:n jäseniä. Se kasvatti metsätilanomistajien määrää järjestössä, joka perinteisesti on mielletty etupäässä maanviljelijöiden etujärjestöksi.
”Metsä saa sen roolin, kun se ottaa”, hän vastaa kysyttäessä maa- ja metsätalouden voimasuhteista.
”Nuorten tuottajien toive on, että päästäisiin eroon alueiden ja tuotantosuuntien välisestä hännänvedosta. Jos jossain onnistutaan, se ei ole toiselta pois.”
Heikkilän mukaan erityisesti maankäyttö- ja ympäristöpolitiikassa maatalous- ja metsälinjojen on hyvä yhdistää voimansa.
Järjestöuudistus onnistui Heikkilän mielestä siedettävästi, vaikka tiettyjä kipukohtia oli.
”Metsänomistajien liitot tekivät erinomaista työtä. Liittorakenne olisi ollut hyvä säilyttää”, Heikkilä pohtii.
Hän on kuitenkin tyytyväinen, että metsäpuolen resurssit säilyivät kentällä ennallaan. Muutamia toimistohenkilöitä jäi metsänomistajaliittojen lakkautuksessa pois.
Nyt hän toivoo, että metsänhoitoyhdistysten ja MTK-liittojen yhteistyö tiivistyisi.
Metsänhoitoyhdistysten käytännöt olisi myös saatava yhtenäisiksi.
Heikkilä toimii seitsemättä vuotta Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden puheenjohtajana.
Hän uskoo, että 70–80 prosenttia yhdistyksen noin 4 700 jäsenestä pysyy jäsenenä, vaikka laki ei enää velvoita kuulumaan metsänhoitoyhdistykseen.
Luku tarkentuu lähiaikoina, kun jäsenmaksut erääntyvät.
Heikkilän mukaan Siikalakeuden metsänhoitoyhdistyksen tavoite on haalia lisää jäseniä erityisesti pienten, alle seitsemän hehtaarin, metsätilojen omistajista.
”Mitä isommalla porukalla järjestäydytään, sitä paremmin ääntämme kuunnellaan”, hän sanoo.
Siikalakeudella uusille jäsenille tarjotaan ainakin ilmainen metsäkäynti. Jäsenetuihin kuuluvat myös ilmainen leimaus ja puunmyyntisuunnitelma. Joissain yhdistyksen tarjoamissa työlajeissa jäsenet saavat alennusta.
Heikkilä näkee puumarkkinaedunvalvonnan yhdeksi metsänhoitoyhdistyksen tärkeimmäksi tehtäväksi.
Puukaupan piristyttyä hän kannustaa metsänomistajia tarjoamaan leimikoita.
”Mäntytukki menee nyt parhaiten kaupaksi. Kuitupuusta on ylitarjontaa.”
Kaikki tehdashankkeet Heikkilä ottaa riemulla vastaan. Äänekosken varmistuttua ja Kuopion hankkeen nytkähdettyä eteenpäin kilpailu kiristynee myös pohjoispohjalaisesta puusta.
Suvi Niemi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
