vierasyliö Venäläisten maaseutumatkailussa mahdollisuuksia myös suomalaisilla
Venäläisten mielikuva maaseudusta on eri kuin suomalaisten.
Parin viime vuoden aikana maaseutumatkailu on kasvanut Venäjällä huomattavasti – silti vain pieni osa venäläisistä tietää, mitä maaseutumatkailu on. Venäläisten mielikuva maaseudusta ei vastaa mielikuvaa hyvästä lomasta, jolloin arki vaihtuu johonkin parempaan.
Puolet kaupunkilaisista on lähtöisin maalta ja useat kaupungissa syntyneet muistavat opiskeluaikojen pakolliset perunannostomatkat kolhooseihin. Mummola maalla ei assosioidu viehättävään mökkiin ja pullantuoksuun, vaan kaivosta kannettavaan veteen, puukäymälään ja kitkemisestä kipeisiin jäseniin.
Toisaalta Suomen maaseutumatkailu voi löytää tästäkin markkinaraon: Monet hyvin toimeentulevat kaupunkilaiset muistelevat kaiholla lapsuutensa hyviä asioita kuten onkimista ja metsäretkiä. He haluaisivat antaa nämä kultaiset muistot myös omille lapsilleen.
He eivät kuitenkaan haluaisi antaa heille maaseutulapsuutensa vähemmän mukavia elementtejä. Tämän ristiriidan ratkaisee loma Suomessa: onkimista ja metsäretkiä ilman ongelmia ja epämukavuutta.
Suomessa maalainen voi nostaa ylpeästi päänsä: hänellä on maata ja metsää, koulutusta ja tietotaitoa, kylässä on laajakaista ja maatilan toiminnot pitkälti tietokonepohjaisia. Maalaiset autoilevat kaupunkiin asioille ja lomailevat ulkomailla.
Venäjällä moni kaupunkilainen edelleen häpeää muuten kultaisen mummonsa ”maalaisuutta”. Koulutustaso maaseudulla ei ole häävi, olot eivät aina kaksiset.
Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, Levadan kyselytutkimusten mukaan monet maalaiset Venäjällä ajattelevat edelleen, että aurinko kiertää maata, sillä se on, mitä he näkevät. Ajatellessaan maaseutua kaupunkilainen kuvittelee lemuavat lantakasat ja talonpojan huopikkaat jalassa.
Suomen maaseutua markkinoivien tulisikin muistaa, että venäläinen assosioi maalaisuutta eri tavalla kuin suomalainen.
Venäläisille täytyy kertoa Suomen maaseudun korkeasta laadusta, hyvin hoidetuista tiloista ja edistyksellisyydestä puhtaan luonnon ja kauniiden maisemien keskellä.
Vuosi sitten Venäjän netistä ei löytynyt tietoa maaseutumatkailusta, nykyään sitä löytyy paljon: kerrotaan, mitä maaseutumatkailu on, annetaan ohjeita yrittäjille ja markkinoidaan maaseutulomakohteita.
Sivustot opettavat venäläisiä odottamaan lomaltaan aitoa maalaiselämää – saa kokeilla heinäntekoa, ratsastusta ja lypsämistä. Ateriat on valmistettu maatilan omista tuotteista tai ainakin lähiruuasta. Isäntä opettaa kalastamaan ja valmistamaan kalaa, emäntä leipomaan. Vieraille on tarjolla opastettuja retkiä.
Tärkeää on nauttia luonnosta ja hyvästä ruuasta sekä kokea uusia mielenkiintoisia asioita.
Maaseutulomaan liitetään myös terveys: maalaiselämä parantaa ja vahvistaa. Sauna ja erilaiset vesihoidot sekä puhdas ilma ja ulkoilu kuuluvat maaseutulomaan. Juomavesi on raikasta ja puhdasta kaivovettä. Venäläinen maaseutulomavuorokausi maksaa 10–70 euroa hengeltä.
Venäjällä kyliä kuolee tuhansittain. Maaseutumatkailusta toivotaan niiden pelastajaa. Asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen: Rossiiski turizm -lehden mukaan ongelmia luovat huonotasoinen majoitus, koulutetun henkilökunnan puute sekä huonot maantiet.
Maaseutumatkailuyrittäjiä ovat kylän alkuperäiset asukkaat, joille matkailu on toivoa antava vaihtoehto, tai rikkaat kaupunkilaiset, jotka aloittavat liiketoiminnan rakentamalla kokonaisen vanhanaikaisen kylän, jossa vieraat saavat kokea tietyn aikakauden elämää.
Yksi esimerkki historiallisesta maaseutulomasta on upea Serednikovon kartano, maalaispalatsi, vain 25 kilometrin päässä Moskovasta. Kartano on tunnettu kirjailija Mihail Lermontovista, joka oleskeli siellä suuren osan elämästään. Lermontovin jälkeläiset ovat ostaneet kartanon ja tarjoavat nyt vieraille tuulahdusta 1800-luvun alun elämästä.
Altailla valtion viranomaiset ovat ryhtyneet aktiivisesti kannustamaan maaseutumatkailun kehittymistä. Alueelle on noussut useita maaseutumatkailukohteita, pieniä mökkikyliä ja maatalojen B&B-majoitusta.
Heitä varten on nettiin perustettu todellisia tietopankkeja, joissa kerrotaan niin laatuvaatimuksista ja siisteyden merkityksestä, ohjelmapalveluiden tuotteistamisesta kuin majatalon lääkekaapin sisällöstä.
Myös vieraanvaraisuutta opetetaan: yrittäjän vieraanvaraisuus ei sivuston mukaan ole sitä perinteistä venäläistä, jolloin vieras istutetaan pirtin pöydän ääreen ja juodaan pullo votkaa mieheen.
Altai markkinoi itseään luonnolla, vuoristolla, kalastuksella ja uusilla luontoelämyksillä ja, yllättävää kyllä,
poronsarvijauheella, jonka terveydellisiä vaikutuksia on tutkittu paljon paikallisen parantolan tutkimuskeskuksessa.
Yksi Suomen maaseutumatkailun kohderyhmistä voisi olla keskiluokkaiset venäläiset lapset.
Venäjällä on pitkät perinteet lasten kesäleireistä, mutta viime vuosina niiden määrä on lakiuudistuksen myötä dramaattisesti laskenut. Yhä enemmän lapsia lähetetään leirille ulkomaille.
Matka ei kuitenkaan saa olla liian kallis, sillä venäläisen psykologian mukaan lapsen kustannuksella ei saa pyrkiä rikastumaan.
Pari kolme saman kylän maaseutumatkailuyritystä voisi yhdessä toteuttaa lapsille kesäloman, jonka aktiviteetit perustuisivat suomalaiseen maaseutuelämään ja luontoon. Jokaisen matkailuyrityksen lapsivieraat osallistuisivat yhteiseen päiväohjelmaan, jota vetäisi yhdessä palkattu 4H-kerhotyyppinen ohjaaja.
Parhaimmillaan tällaisesta maaseutumatkailuyrityksestä saattaisi muodostua lapselle jokakesäinen lomakohde, oikea suomalainen mummola.
MINNA MALANKIN
Kirjoittaja on Venäjä-asiantuntija
ja tutkimuspäällikkö Mikkelin
ammattikorkeakoulussa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
