
Minja Koskela uskoo, että vasemmistoliitosta tulee valtavirtaa – säätäisi miljonääreille varallisuusveron leikkausten perumiseksi
Minja Koskelan vasemmistoliitto on valmis keskustelemaan hallitusyhteistyöstä kaikkien muiden puolueiden paitsi perussuomalaisten kanssa.
Minja Koskelan mukaan vasemmistoliitto keskittyy nyt erityisesti työmarkkina-, talous-, ilmasto- ja sotepolitiikkaan. Lahtelaislähtöinen musiikinopettaja valittiin Li Anderssonin seuraajaksi lokakuussa. Kuva: Jaana KankaanpääVasemmistoliitto nousi kesän eurovaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi, kun Li Andersson keräsi liki 250 000 ääntä. Heinäkuussa puolueelle mitattiin myös Ylen eduskuntavaaligallupissa historian korkein tulos, 11,7 prosenttia.
Lokakuussa vasemmistoliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 37-vuotias helsinkiläinen ensimmäinen kauden kansanedustaja Minja Koskela. Hän on kovassa paikassa suositun Li Anderssonin seuraajana.
Koskela arvioi, että eurovaalien vasemmistojytky voi auttaa kannatuksen nousuun myös eduskuntavaaleissa.
”Meillä on valtava lunastamaton kannatuspotentiaali. Puolueen jäsenmäärä on kasvanut tuhansilla ihmisillä viime eduskuntavaalien jälkeen, gallupkannatus on hyvällä tasolla, ja monet ovat äänestäneet ensimmäistä kertaa vasemmistoliittoa.”
Koskelan mielestä vasemmistoliitto on elimellisesti protestipuolue. Vasemmistoliiton vaihtoehto näyttäytyy hänestä entistä relevantimpana, koska Petteri Orpon (kok.) hallitus tekee niin rajuja leikkauksia sosiaaliturvaan.
Hän korostaa, että vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka perui kaikki hallituksen pienituloisiin kohdistetut heikennykset vaihtoehtobudjetissaan.
”Minusta tuntuu, että se kiinnostaa ihmisiä. Vasemmisto voi olla vaihtoehdon sijaan valtavirtaa.”
Koskelan mukaan Li Anderssonin äänimäärä eurovaaleissa todistaa sen, että kynnys vasemmistoliiton äänestämiseen on pienentynyt aiemmasta.
”Eihän kukaan uskonut siihen, että me saadaan eurovaaleissa kolme meppiä. En minä ainakaan. Kyllä tällaisia asioita tapahtuu.”
Koskelan mielestä vasemmistoliitto on elimellisesti protestipuolue.
Alue- ja kuntavaalit pidetään ensi vuoden huhtikuussa. Koskela vieraili sunnuntaina Pohjois-Suomessa, jossa kansalaisia puhuttivat erityisesti Kemin synnytysosaston lakkauttaminen ja Oulaskankaan yöpäivystyksen lopettaminen.
”Olen tosi huolissani hallituksen sote-linjasta ja leikkauksista”, hän sanoo.
Hallitus on linjannut käyttävänsä Kela-korvausten korotuksiin kaikkiaan 500 miljoonaa euroa.
”Rahat pitäisi korvamerkitä hyvinvointialueille, jotta hoitotakuu lyhenisi kolmesta kuukaudesta yhteen viikkoon”, Koskela paaluttaa.
Kuntapuolella vasemmisto peruisi esimerkiksi Petteri Orpon hallituksen 120 miljoonan euron leikkaukset ammatilliseen koulutukseen.
”Ihmettelen, että duunaripuolueena esiintyvä perussuomalaiset on tässäkin asiassa kurittamassa duunareita”, hän kritisoi.
Minja Koskela lähti aikanaan politiikkaan, kun hän näki opettajana, miten Juha Sipilän hallituksen leikkaukset näkyivät koulutyössä esimerkiksi suurina ryhmäkokoina.
”Se oli viimeinen pisara, kun samaan aikaan Lahteen tuli SPR:n bussilla turvapaikanhakijoita. Heitä vastassa oli esimerkiksi mies pukeutuneena Ku Klux Klanin -asuun.”
Luontevimpana koalitiona vasemmistoliitolle uusi puheenjohtaja pitää Sanna Marinin (sd.) hallituksen pohjaa. Kuva: Jaana KankaanpääMinja Koskela
Vuonna 1987 Heinävedellä syntynyt vasemmistoliiton puheenjohtaja ja ensimmäisen kauden kansanedustaja. Kasvoi lapsuutensa Lahdessa.
Koulutukseltaan musiikin tohtori (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia) ja yhteiskuntatieteiden maisteri (Tampereen yliopisto). Kirjoittanut myös useita kirjoja.
Työskennellyt aikaisemmin muun muassa musiikinopettajana, väitöskirjatutkijana, vasemmistoliiton poliittisena asiantuntijana ja Suomen musiikkioppilaitosten liiton toiminnanjohtajana.
Helsingin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen. Eduskunnan tiedusteluvaliokunnan jäsen.
Perheeseen kuuluu yksi lapsi. Asuu Helsingissä. Harrastaa laulamista, lukemista ja juoksemista.
Minja Koskelan johtama vasemmistoliitto on valmis keskustelemaan hallitusyhteistyöstä kaikkien muiden puolueiden paitsi perussuomalaisten kanssa.
”Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten arvot eivät ole yhteensovitettavissa. Viimeisin esimerkki on itsenäisyyspäivältä, kun perussuomalaisten kansanedustaja osallistui puhujana kulkueeseen, jonka juuret ovat kansallissosialistisessa toiminnassa”, Koskela sanoo.
Luontevimpana koalitiona vasemmistoliitolle hän pitää Sanna Marinin (sd.) hallituksen pohjaa.
Jos vasemmistoliitto pääsee seuraavaan hallitukseen, yksi kynnyskysymys on aikuiskoulutustuen palauttaminen. Koskela peruisi myös Orpon hallituksen tekemät työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistot.
Odotetusti vasemmistoliitto sopeuttaisi taloutta ensisijaisesti veronkorotuksilla. Puolue säätäisi esimerkiksi miljonääreihin kohdistuvan varallisuusveron.
Pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta vasemmisto ei ole nostamassa, Koskela painottaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat













