Hallitusohjelman talous nousee tai kaatuu työllisyyden mukana – tarvitaan 60 000 uutta työpaikkaa ja 75 prosentin työllisyys

Puoluejohtajat saapuivat Oodi-kirjastoon kertomaan hallitusohjelmasta. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA 

Kautensa aloittavan uuden hallituksen tavoitteena on julkisen talouden tasapaino vuonna 2023. Se ei onnistu ilman työllisyystavoitteen toteutumista, hallituksen muodostaja Antti Rinne (sd.) myöntää.

Talouden tasapaino vaatii 60 000 uutta työllistä vuoteen 2023 mennessä. Työllisyystavoite on 75 prosentin 15–64-vuotiaiden ikäryhmässä vuoteen 2023 mennessä.

"Työllisyys on talouspolitiikan perusteiden keskeinen elementti. Kolmikantainen valmistelu käynnistetään", Rinne sanoi hallitusohjelman julkistamistilaisuudessa tänään Helsingissä.

Nyt työllisyys on noin 72 prosenttia, mitä pidettiin vaikeana saavutuksena edelliseltä Juha Sipilän (kesk.) hallitukselta. Myös hän myöntää kaiken riippuvan työllisyyskehityksestä.

"Kaksi miljardia euroa tulopuolella on kiinni työllisyyden kasvussa. Valmistelu on tulosvastuullinen kolmikanta", Sipilä sanoi.

Hallitusohjelmassa kestävän talouden kivijalkana on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä talouskasvu, Rinne sanoi.

Valtion kertaluonteisiin menoihin varataan 3 miljardia euroa. Valtion suoria yhtiöomistuksia voidaan myydä 2,5 miljardin edestä, muuta valtion omaisuutta 0,5 miljardin euron edestä.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi, että hallituksen onnistumista mitataan sillä, miten työllisyystavoite toteutuu.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto puolestaan arvioi, että ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta tämä hallitusohjelma on ehkä maailman kunnianhimoisin.

Hallitus varautuu poikkeukselliseen suhdannetilanteeseen mekanismilla, joka mahdollistaa miljardin euron elvytyksen kehyksen estämättä. Mekanismi on tarkoitettu vuosille 2020–2022, ja varoja voidaan käyttää kertaluontoisiin menoihin korkeintaan 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Mekanismi voidaan ottaa käyttöön, jos maailmantalous tai etenkin euroalue joutuu vakavaan suhdannetaantumaan, joka ajaa Suomen talouden samaan tilaan.

Poikkeusolojen mekanismiksi kutsuttua elvytystä voitaisiin käyttää myös, jos Suomen talous ajautuisi suhdannetaantumaan hallituksen toimista riippumattomien häiriöiden vuoksi.

Poikkeusolojen määritelmän täyttymisestä päätöksen tekee talouspoliittinen ministerivaliokunta, joka suosittaa elvytyksen käyttöönottoa valtioneuvostolle.

Juttua päivitetty 12.14. Lisätty Antti Rinteen ja Juha Sipilän kommentit. Otsikkoa muutettu.

Lue lisää

Ministerisalkkujen jako puolueittain julki: maa- ja metsätalouministeri keskustasta, ympäristöministeri vihreistä

Maatalous saamassa lisärahaa 418 miljoonaa euroa

Hallitus lähtee ilmastotalkoisiin, tavoitteena hiilineutraali Suomi