Kuntaliitoksia tuskin tapahtuu paljon
Kuntaliiton erityisasiantuntija Arto Koski ei usko suureen kuntaliitosaaltoon, vaikka kaksi kolmasosaa maamme kunnista tekee tai on jo tehnyt kuntaliitosselvityksen.
”Kuntaliitokset edellyttävät valtion kuntapolitiikalta ennakoitavuutta yli hallituskauden. Hallituksella pitäisi olla selvempi visio, mihin kuntasektorilla ollaan menossa”, Koski moitti nykyistä poukkoilevaa linjaa.
Jos kunnan sisäiset paineet ovat kovat ja talous heikossa kunnossa, yhdistymisiä tapahtuu, Koski uskoi.
Kun kuntalakia uudistetaan, sosiaali- ja terveysministeriö on mukana vahvasti valmistelussa.
Neuvotteleva virkamies Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä kertoi muutostukiohjelmasta, mikä tukee kuntaliitoksia harkitsevia kuntia.
”Kuntaliitolla on lähipalvelujen kehittämisohjelma, jossa kuntalaiset ovat keskiössä. Ict-näkökulmaa ei ole huomioitu tarpeeksi. Muutosjohtamishanke on saatava nopeasti liikkeelle.”
Yleisön kommenttina kuultiin varmasti viisas totuus: tärkeintä on, miten kuntaliitoksen jälkeen arkea eletään, ei kuntaliitossopimus.
Kunta- ja liikenneministeri Paula Risikko (kok.) on aloittamassa pohdinnan, mikä kunnan visio on vuonna 2025.
Koski arvioi, että vuoteen 2020 kuntien toimintaympäristöt ovat vielä niin epäselviä, että tuskin useita liitoksia tapahtuu.
”Näin kävi aiemminkin, kun kuntaliitoksissa oli 25 vuoden tauko. Vuosina 1967–1977 tehtiin 63 liitosta. Vuosina 2005–2013 liitoksia tehtiin 80. Kuntia on 320”, Koski kertasi historiaa.
Parhaillaan kuntaliitosselvityksiä on tekeillä 38 ja niissä on mukana 180 kuntaa.
SARI KESKITALO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
