Suomi hakee cap-pöydältä tuotantoon sidottuja tukia
Suomi haluaa tuotantoon sidottuja tukia varsinkin nautasektorille. Maatalousministeri Jari Koskisen tavoitteena on korvata märehtijöiden 141-tukituotantoon sidotulla cap-tuella. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Suomi hakee EU:n viimeisessä maatalousväännössä oikeutta lisätä tuotantoon sidottujen tukien osuutta.
”Kyllä kärkitavoitteena on riittävän joustava mahdollisuus lisätä tuotantotukia. Suomen pitäisi voida maksaa vähintään 17 prosenttia tuotantoon sidottuna”, valtiosihteeri Risto Artjoki (kok.) maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.
Jäsenmaita edustavan neuvoston kanta on 12 prosenttia ja Euroopan parlamentin 15 prosenttia. Näillä näkymin Suomi olisi kuitenkin saamassa poikkeuksen, joka mahdollistaisi korkeamman osuuden.
Lopullinen sopu EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta on määrä syntyä tänään maanantaina alkavassa maatalousministerikokouksessa Luxemburgissa.
Ensimmäistä kertaa unionin historiassa jäsenmaiden lisäksi myös meppien pitää hyväksyä neuvottelutulos.
Poliittista sopimusta odotetaan viimeistään tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Sen jälkeen se täytyy vielä siunata Brysselissä pidettävässä kolmikantakokouksessa keskiviikkoiltapäivän aikana.
Parlamentin puolesta neuvotteluja käyvät mepit ovat viime viikkoina pitäneet kovaa ääntä, ja uhanneet koko uudistuksen kaatumisella jos jäsenmaat eivät jousta kannoistaan.
”Oma arvioni on, että sopu kuitenkin syntyy. Käsittääkseni mepitkin näkevät, että tämä pitää saada valmiiksi”, Artjoki pohtii.
Myös eurooppalaiset tuottajajärjestöt ovat vedonneet pikaisen ratkaisun puolesta. Tuottajat järjestävät Luxemburgissa mielenilmauksen, johon osallistuu myös MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Capin suurimmat kiistakysymykset ovat tukien tasaus jäsenmaiden sisällä, suurimpien tukien leikkaus, viherryttämisen yksityiskohdat, tuottajien aseman vahvistaminen ruokaketjussa, lfa-uudistuksen aikataulu ja maitoalan erityistoimet.
Suomalaisittain iso kysymys on myös sokerikiintiöiden jatko. Todennäköinen kompromissi on kiintiöiden päättyminen 2018.
Viherryttämisessä auki on esimerkiksi se, voivatko metsävaltaiset kunnat saada vapautuksen ekologisen alan vaatimuksesta.
EU:n maatalouspolitiikan uudistusta on valmisteltu jo noin kolmen vuoden ajan. EU-komissio julkisti oman esityksensä lokakuussa 2011.
Suurin periaatteellinen muutos uudessa capissa on niin sanottu viherryttäminen eli ympäristövaatimusten kiristyminen. Tukien kokonaismäärä supistuu vähän, mutta ei mullista maataloustuotantoa.
Ensi vuodesta tulee siirtymäkausi, jolloin noudatetaan nykyisiä sääntöjä. Uusi maatalouspolitiikka alkaa 2015 alusta.
Maaseudun Tulevaisuuden verkkolehti seuraa Luxemburgissa käytäviä cap-neuvotteluita tänään ja huomenna.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
