Lidlin myymälöitä on Suomessa 200 ja lisää tulee 5-10 vuodessa. Kartalla näkyy kymmenen ensimmäistä myymälää. Kuva: Jarkko Sirkiä
”Maksamme selkeästi enemmän euroja elintarviketeollisuudelle”, sanoo Lidlin Pennanen – näin hintatietoisuus näkyy kauppojen hyllyillä
Uusia ruuan tuotantotapaan liittyviä rajauksia voi olla tulossa, Lidlin toimitusjohtaja Nicholas Pennanen sanoo.
Miten Lidl pitää kuluttajahinnat kurissa? Nicholas Pennasen mukaan tehokkailla prosesseilla voidaan vaikuttaa sisäisiin kuluihin. Markkinointikuluja voidaan karsia ja rekat voivat kulkea myymälään täydempinä. Energiatehokkuuteen panostaminen, esimerkiksi led-valaistukseen siirtyminen, maksaa itsensä nopeasti takaisin. Kuva: Jarkko SirkiäLidl Suomi on avannut sopimusneuvottelut elintarviketeollisuuden kanssa maatalouden ahdingon takia monta kertaa tänäkin vuonna, kertoo toimitusjohtaja Nicholas Pennanen Espoossa Lidlin pääkonttorilla.
”Kun tavarantoimittajat lähestyivät meitä, olimme ensimmäisenä neuvottelupöydissä. Ratkaisuja löydettiin, jotta elintarviketeollisuus ja alkutuotanto pärjäävät. Sopimuskaudesta voidaan poiketa, jos tarve vaatii.”
”Minun korviini on tullut tästä vain positiivista palautetta. Olemme reagoineet nopeasti ja löytäneet ratkaisuja”, Pennanen sanoo.
Saavatko tuottajat ruuan hinnasta sellaisen osuuden, että pystyvät jatkamaan tuotantoa?
”Se pitäisi kysyä heiltä. Mehän emme maksa heille suoraan. En tiedä mikä euromäärä tavarantoimittajalta menee alkutuotantoon.”
”Käsitykseni mukaan tilanteen pitäisi olla parempi kuin aikaisemmin. Tiedämme, että maksamme selkeästi enemmän euroja elintarviketeollisuudelle, johtuen inflaatiosta ja kulunousuista.”
”Käsitykseni mukaan tilanteen pitäisi olla parempi kuin aikaisemmin.”
Hedelmistä ja vihanneksista Lidl neuvottelee osittain suoraan alkutuottajan kanssa.
Hintojen korotusten suuruus vaihtelee yleisesti tuoteryhmittäin, Pennanen sanoo. ”Osassa on menty myös alaspäin. Hinta määräytyy aina sen hetken tilanteen, esimerkiksi sadon, mukaisesti.”
Onko syksylle tulossa lisäkorotuksia?
”En saa vastata tähän kysymykseen, en saa indikoida tuottaja- enkä kuluttajahintojen kehitystä.”
Kuluttajahinnat ovat nousseet kaupoissa kaikilla toimijoilla. Osa inflaatiosta ja raaka-aineiden hinnannoususta on pakko viedä kuluttajahintoihin, Pennanen sanoo.
Lisäksi Euroopan toimitusketjut ovat sekaisin, mikä aiheuttaa lisäkuluja.
Kuluttajien hintatietoisuus näkyy Lidlin myymälöissä. ”Se sataa varmasti meidän laariin”, sanoo Pennanen.
”Tarjoustuotteet kiertävät entistä paremmin, se näkyy selkeästi. Ollaan hintaherkempiä. Siirtymää tuoteryhmien sisällä on enemmän, kallista edullisempiin, esimerkiksi lohesta jauhelihaan.”
”Tarjoustuotteet kiertävät entistä paremmin, se näkyy selkeästi.”
Ranskalainen Carrefour-kauppaketju kertoi elokuussa jäädyttävänsä sadan tuotteen kuluttajahinnat marraskuun loppuun saakka.
Voisiko Lidl Suomi sitoutua samaan?
””En tiedä, miten poikkeuksellisissa markkinaolosuhteissa voisi toimia näin, se ei ole järkevää.”
Hän pitää lupausta markkinointilauseena - onhan Carrefourin valikoimassa kymmeniätuhansia tuotteita.
”Meidän lupaus on, että meillä on Suomen halvin ostoskori ja paras hinta-laatusuhde.
”Nyt kun ihmiset ovat hintaherkempiä, myös laatua katsellaan tarkemmin, sehän on tärkeää.”
Lidlillä tuli viikko sitten täyteen 20 vuotta Suomessa.
”Vaikka olemme pieniä Suomessa kilpailijoihin verrattuna, olemme ottaneet aseman yhteiskunnassa”, Pennanen sanoo.
Lidl Suomi on noussut kolmanneksi suurimmaksi päivittäistavarakauppaketjuksi 10 prosentin markkinaosuudella. Myymälöitä on 200 ja lisää tulee 5-10 vuodessa. Työntekijöitä on vähän alle 6 000. Taseessa on yli miljardi euroa, jotka on investoitu Suomeen. Verovaikutus oli viime vuonna 230 miljoonaa euroa.
Ja paistopisteet ovat levinneet Suomessa muihinkin kauppaketjuihin.
”Eläinten hyvinvointi on iso aihe, sitä tarkastellaan erittäin tarkkaan.”
Viime vuonna Lidl poisti peliautomaatit myymälöistään ja vuonna 2016 luopui virikehäkkimunien myynnistä.
Uusia ruuan tuotantotapaan liittyviä rajauksia voi olla tulossa, Pennanen sanoo.
”Eläinten hyvinvointi on iso aihe, sitä tarkastellaan erittäin tarkkaan.”
Pennanen kertoo, että Lidl on keskustellut elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon kanssa siitä, mikä on mahdollista.
”Emme voi vaatia alkutuotannolta sellaista, joka ei ole mahdollista.”
”Haluamme kasvaa käsi kädessä ja yhteistyössä.”
”En usko, että kotimaisuusaste tulee laskemaan inflaation takia.”
Pennasesta tavarantoimittajiin kannattaa olla hyvät luottamussuhteet.
Viime vuonna 60 prosenttia Lidlin myymistä elintarvikkeista ostettiin kotimaisilta tavarantoimittajilta, hän kertoo.
Kotimaisuusastetta on seurattu aktiivisesti vuodesta 2015, jolloin se oli yli viidenkymmenen.
”En usko, että kotimaisuusaste tulee laskemaan inflaation takia”, Pennanen sanoo. ”En usko, että esimerkiksi suomalainen kuluttaja haluaisi sen takia juoda ulkomaista maitoa.”
”Meidän strategiamme ei ole tuoda vain halpaa tuotetta Suomeen. Jos siinä ei esimerkiksi ole laadullisia ominaisuuksia, joita ei löydetä Suomesta, sitä ei ole järkeä tuoda.”
Tiettyjä kampanjatuotteita tuodaan ulkomailta, sillä eteen tulee määrä: suomalaisten toimittajien volyymi ei riitä, Pennanen kertoo.
Oksasen puutarhan rosmariini kasvoi aikaisemmin muoviruukussa. Lidl teki tavarantoimittajan kanssa yhteistyötä, jotta puutarha pääsi vaihtamaan sen maatuvaan paperiruukkuun. Kuva: Jarkko SirkiäLidlin ostohankinnat on keskitetty Espoon pääkonttorille, jotta hankinnoissa ei olisi ristiriitaisuuksia tai erilaisia käytäntöjä.
Sopimukset tehdään kirjallisesti.
”Suomessa on ilmeisesti erilaisia käytäntöjä”, Pennanen sanoo ja kokee, että keskustelussa kauppatavoista syyllistetään koko kaupan alaa.
Pennanen painottaa, että Lidl pitää sopimuksista kiinni.
”Esimerkiksi korona-aikana kukaan ei ostanut kukkia. Otimme kaiken vastaan, mistä oli sovittu. Teimme kampanjatarjouksia. Osa kukista vietiin vanhainkoteihin ja sairaaloihin. Näemme sen meidän vastuuna.”
Osana vastuullisuutta Lidl aloittaa syyskuussa ilmastokoulutuksen suomalaisille tavarantoimittajilleen.
Koulutukseen osallistuu 34 pääasiassa pientä tai keskisuurta elintarvikealan yritystä, jotka toimittavat merkittävän osan Lidl Suomen tuotteista.
Koulutuksessa keskitytään konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla voi vähentää esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä.
Lopuksi tavarantoimittajat sitoutuvat asettamaan itselleen ilmastotavoitteet.
”Tällä hetkellä verkkokauppa ei ole ruuan osalta kannattavaa.”
Pennasella ei ole henkilökohtaista kosketusta maatalouteen.
Hän on kotoisin Tampereelta. Perhe muutti Saksaan ja Pennanen kävi koulut siellä.
Vuonna 2009 Pennanen aloitti Lidlin trainee-ohjelmassa Saksassa.
Vuonna 2014 hän tuli Suomeen Lidlin kiinteistöjohtajaksi, kävi Ruotsissa operatiivisena johtajana, palasi Suomeen samaan pestiin ja aloitti 2019 toimitusjohtajana, juuri ennen korona-aikaa.
Lidl Suomi selvisi korona-ajasta Pennasen mukaan erinomaisesti. ”Korona-aikana kasvoimme nopeammin kuin markkina.”
Keskittyminen kivijalkakauppaan kannatti.
”Tällä hetkellä verkkokauppa ei ole ruuan osalta kannattavaa. Onko asiakas valmis maksamaan sen hinnan, mitä keräily ja kuljetuskustannukset oikeasti maksaa?”
”Korona-aika näkyi siinä, että ihmiset kävivät kaupassa harvemmin ja ostivat enemmän. Nyt on palattu arkeen.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
