Ilmailun perinteet ovat Kauhavalla pitkät. Kuva: Johannes Tervo
Nato tuo maakunnille mahdollisuuksia mutkien kautta
Nato-Suomessa esimerkiksi Pohjoinen ulottuvuus on aiempaa tärkeämpi. Rahat alueen hyväksi on kuitenkin saatava valtion budjetista.
Kauhavan vanhan lentosotakoulun alueelle on toivottu uutta Nato-tukikohtaa. Kuva: Johannes TervoNato-jäsenyys tuo maakunnille mahdollisuuksia, jotka paikoin näkyvät jo. Valtaosa alueita hyödyntävistä päätöksistä ja rahoista tulevat kuitenkin Suomen valtiolta, eivät Natolta itseltään, arvioi Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi.
”Pidän selvänä, että pohjoisen ulottuvuuden tärkeys vain kasvaa Nato-jäsenyyden myötä. Sotilasliitto näkyy täällä jo kasvaneena harjoitustoimintana”, Riipi selittää.
Nato tarkoittaa hänen arvionsa mukaan Lapille sitä, että Rovajärven harjoitusalue ja Sodankylässä sijaitseva Jääkäriprikaati paitsi säilyvät, ehkä jopa kasvavat.
Lisäksi pohjoisen infrastruktuuriin panostaminen on yhä tärkeämpää myös maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta.
”Yksi esimerkki tästä ovat Tornionjoen sillat. Niiden vahvistaminen on kriittistä Suomen huoltovarmuudelle.”
Raha tämänkaltaisiin investointeihin tulee kuitenkin kotimaasta, ei Natosta itsestään, Riipi muistuttaa.
Naton piristävää osavaikutusta korostaa myös Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho.
”Riihimäen varuskunnassa on noin 600 työpaikan osaamiskeskittymä. Sieltä löytyy muun muassa puolustusvoimien tutkimuslaitos, elektronisen sodankäynnin keskus ja johtamisjärjestelmäkoulu, jonka läpi käyvät nämä niin sanotut kybervarusmiehet”, Eho kertoo.
”Riihimäellä on myös puolustusalan yrityksiä, kuten esimerkiksi asevalmistaja Sako sekä puolustusvoimien strateginen kumppani Millog. Hämeen alueella on lisää vientiä harjoittavaa puolustusteollisuutta, esimerkiksi Hämeenlinnassa Patria.”
Eho näkeekin alueella mahdollisuuksia alueellisen klusteritoiminnan aktivoimiseen, jossa Suomen korkeaa teknologista osaamista ja erikoistunutta puolustusosaamista voisi valjastaa myös uudeksi yritystoiminnaksi ja innovaatioiksi.
”Suomesta puuttuu tällainen kaksikäyttöteknologian yritykiihdyttämö ja rahasto, joita olemme osana klusteria nyt rakentamassa”, Eho sanoo.
”Heitimme keskustelunavauksena tämän ajatuksen Naton johtamisjärjestelmien osaamiskeskuksesta. Se päätös ei ole meidän asiamme, mutta Natolla ei vielä tällaista keskusta ole, ja Riihimäellä on siihen kansainvälisesti tunnustettua osaamista.”
Eho kuitenkin korostaa, että Nato-keskus olisi vain yksi elementti klusterissa. Osaamiskeskuksen vaikutukset olisivat merkittäviä brändiarvon ja verkostojen kautta.
”Esimerkiksi Virossa kyberturvallisuuden osaamiskeskus lähti käsittääkseni liikkeelle melko pienestä, mutta laajeni sitä mukaa kun asiasta kiinnostuneet toimijat hakeutuivat sen läheisyyteen”, Eho selittää.
Kauhavalla taas toivotaan Naton täysimittaista tukikohtaa entisen lentosotakoulun alueelle.
”Meillä on Suomen ainoa pelkästään sotilaskäytössä ollut kiitotie, ja sijaintihan on suorastaan erinomainen”, kertoo Kauhavan kaupunginjohtaja Vesa Rantala.
Kauhava on esittänyt hallitusohjelmatavoitteeksi kirjausta tukikohdan tavoittelemisesta kaupunkiin.
Alueella 85 vuotta toiminut lentosotakoulu lakkautettiin vuonna 2014. Sen jälkeen kenttäalue myytiin yksityiselle toimijalle. Rantalan mukaan tukikohtatoiveita on edistetty yhteistyössä alueen nykyisen toimijan kanssa.
Päätös tukikohdan perustamisesta ja sijainnista ei ole edes Suomen valtion käsissä. Kauhavalle tukikohdan vaikutus olisi kuitenkin valtava.
”Virossa Ämärin lentotukikohta työllistää noin tuhat ihmistä ja siihen on sijoitettu kymmeniä miljoonia euroja”, Rantala kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
