Suomen oma sotilasvoima voi olla este Nato-tukikohdalle – liittolaisuus tulee silti näkymään maakunnissa

Kauhavan lentokenttää on ehditty kaupungin toimesta jo ehdottaa tulevaksi Nato-tukikohdaksi. Virossa Ämäriin rakennettiin tukikohta, mutta olosuhteet olivat siellä erilaiset. Kuva: Johannes Tervo

Suomen varmistunut Nato-jäsenyys, lisääntyneet puolustusmäärärahat ja Yhdysvaltojen kanssa käytävät kahdenväliset neuvottelut puolustusyhteistyösopimuksesta ovat nostaneet innostusta ja spekulaatioita siitä, mitä kaikkea Nato voisi Suomeen tuoda.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Iro Särkkä toppuuttelee villeimpiä visioita. Hänen mukaansa minkään pysyvän Nato-toiminnon syntyminen Suomeen on vielä pitkissä puissa.

”Nato tekee ratkaisuja siitä näkökulmasta, mikä sille on tärkeää. Suomen aluepoliittiset painotukset eivät siinä paina”, Särkkä kertoo.

Pohjoismaiden puolustusta suunniteltaessa mietitään alueen kokonaiskuvaa, ja ainakaan isoja ratkaisuja tuskin tehdään ennen kuin Ruotsin jäsenyys on varmistunut.

Esimerkiksi arktisen alueen osaamiskeskus on myös jo sijoitettu Norjaan.

”Kahta samanlaista keskusta tuskin halutaan. Pitäisi olla tarjota jotain ihan uudenlaista”, Särkkä arvioi.

Suomen lähimmät Nato-naapurit Norja ja Viro ovat suhtautuneet Nato-tukikohtiin hyvin eri tavalla.

Norja ei hyväksy liittolaismaiden pysyviä tukikohtia tai ydinaseita alueillaan, mutta määräaikaiset tukikohdat, osaamiskeskukset ja asevarastot sille käyvät.

Norjassa on järjestetty myös Naton ja sen rauhankumppaneiden yhteisharjoituksia, kuten vuosittainen Cold response, johon Suomikin on osallistunut.

Viro taas on toivonut pysyviä Nato-tukikohtia maahansa. Nykyisellään Iso-Britannian, Ranskan ja Tanskan joukkoja on Virossa noin 1 500. Joukot oleilevat Tapan tukikohdassa Viron omien sotilasvoimien kanssa.

Naton etuvartioasemia on sijoitettu käytännössä myös kaikkiin muihin Naton itärajan jäsenvaltioihin. Suomi kuitenkin eroaa näistä maista sotilaskyvyillään, Särkkä muistuttaa.

”Monet entisen itäblokin maat ovat käytännössä sotilasliiton turvallisuuden kuluttajia, kun taas Suomelle on kyky olla turvallisuuden tuottaja.”

Esimerkiksi Baltian mailla ei ole käytännössä kykyä puolustaa itseään ilman Naton tukea. Suomen kykyä vastata omasta puolustuksestaan on sen sijaan korostettu myös Nato-jäsenyyden jo varmistuttua.

Reserviläisarmeijallaan ja nykyisellä kalustollaan Suomi on Naton mittakaavassa jopa melko suuri sotilasvoima. Muilla Nato-mailla ei välttämättä ole suurta intoa lähettää omia joukkojaan jo valmiiksi hyvin varustautuneeseen jäsenmaahan.

Lentosotakoulu toimi Kauhavalla vuoteen 2014 asti. Kuva: Johannes Tervo

Virossa Natolla on myös Ämärin lentotukikohta. Alunperin neuvostoilmavoimien käytössä ollut tukikohta kunnostettiin vuonna 2010.

Länsiliittouman koneet käyttävät kenttää valvontalennoillaan Viron ja muiden Baltian maiden ilmatilassa. Tiedustelulentoja lennetään koko Naton itärajan alueella, ja niitä on lennetty myös Suomessa.

Suomeen uutta lentotukikohtaakaan ei kuitenkaan välttämättä tarvita.

Ämäri on Viron ainoa käyttötarkoitukseen soveltuva lentotukikohta. Omia ilmataisteluun tai -valvontaan kykeneviä koneita maalla ei ole.

Suomessa ilmavoimien Hornet-koneet toimivat Siilinjärven Rissalasta ja Rovaniemeltä käsin. Lisäksi pysyviä lentotukikohtia ovat ilmasotakoulu Jyväskylän Tikkakoskella ja Satakunnan lennosto Pirkkalassa.

Särkän mukaan todennäköisempää onkin, että mahdollisesti niin Naton kuin Yhdysvaltojenkin toiminnot tulisivatvat Suomen jo käytössä olevien sotilasalueiden yhteyteen.

Ainakin pientä alueellista hyötyä voi kuitenkin tulla siitä, että näitä alueita ja tukikohtia saatetaan laajentaa ja remontoida paremmin muuhun kalustoon yhteensopivaksi.

”Vaikka mitään pysyvää läsnäoloa ei tulisikaan, niin liittolaisten käytettävissä olevaa infrastruktuuria ja palveluita voitaisiin kehittää”, Särkkä arvioi.

”Sehän yhteistoiminnassakin on tavoitteena, että tarvittaessa tositilanteessa voidaan käyttää esimerkiksi sellaisia lentokuljetus- tai -valvontakykyjä, joita Suomella ei itsellään ole.”

Myös harjoitustoiminta Suomessa tulee Naton jäsenenä todennäköisesti lisääntymään. Myös se voi lisätä kysyntää eri palvelualoilla, Särkkä muistuttaa.