Miljoonia euroja jaossa puolueille aluevaltuustoissa – näin paljon yksittäinen valtuustoryhmä voi saada ryhmärahaa

Suurin osa päätöksensä tehneistä hyvinvointialueista maksaa noin 4 000 euroa per valtuutettu. Kuva: Hanna Linnove

Talvella aloittaneet hyvinvointialueiden aluevaltuustot ovat suurimmilta osin päättäneet ryhmärahoista kesän aikana. Vain Lapissa, Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa päätös asiaan liittyen on tekemättä tai se on vielä valmistelussa.

Ryhmärahalla tarkoitetaan aluevaltuustoryhmille maksettavaa tukea valtuutettujen lukumäärän perusteella. Tuella on tarkoitus auttaa valtuustoryhmien sisäistä toimintaa ja kannustaa niitä edistämään aluedemokratian toteutumista. Mahdollisuus ryhmärahan antamiselle on määritelty hyvinvointialuelaissa.

Hyvinvointialueet ovat määritelleet ehtoja, minkälaisiin asioihin valtuustoryhmät saavat kyseistä tukea käyttää ja minkälaisiin eivät. Vaalityöhön rahaa ei saa käyttää.

Myös tuen hakemisesta ja käytön raportoinnista on päätetty.

Hyvinvointialueet maksavat tukea valtuustoryhmille eri määriä.  Kuva: Jutta Mykrä

Valtuutettua kohti ryhmärahat vaihtelevat tuhannesta kuuteen tuhanteen euroon. Ryhmärahasta päättäneiden hyvinvointialueiden osalta ryhmärahan keskiarvo valtuutettua kohti on noin 4 200 euroa, joka tekisi koko Suomessa 1 379 aluevaltuutetulla yhteensä vajaat kuusi miljoonaa euroa.

Eniten tukea maksetaan Länsi- ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueilla, joissa kummassakin valtuustoryhmät saavat 6 000 euroa jokaista valtuutettua kohti.

Kärkipäähän kuuluvat myös Pirkanmaan, Keski-Uudenmaan, Etelä-Savon sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet, joissa valtuutettua kohti ryhmille maksetaan 5 000 euroa.

Suurin osa päätöksensä tehneistä hyvinvointialueista maksaa noin 4 000 euroa per valtuutettu. Tähän ryhmään kuuluvat sekä suuret hyvinvointialueet Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa että pieni Keski-Pohjanmaa.

Osassa aluevaltuustoista tukea on päätetty tältä vuodelta maksaa vain 10 kuukaudelta. Tällöin ensi vuoden ryhmäraha tulee olemaan nykyistä suurempi. Tällaisia hyvinvointialueita ovat muun muassa Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Pirkanmaa.

Vähiten ryhmärahaa maksetaan Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Päijät-Hämeessä maksetaan valtuustoryhmille valtuutettukohtaisen 3 780 euron lisäksi ryhmäkohtainen 4 000 euroa.

Etelä-Karjalassa ryhmäraha on 2 500 euroa valtuutettua kohti. Kaikista hyvinvointialueista Keski-Suomessa tukea maksetaan vähiten, vain 1000 euroa valtuutetulta.

Suurimpiin ryhmärahan saajiin kuuluu Länsi-Uudenmaan kokoomuksen aluevaltuustoryhmä, joka saa ryhmän puheenjohtajan Mervi Kataisen mukaan tukea 135 000 euroa tänä vuonna. Rahaa käytetään ryhmän sihteerin ja hyvinvointialueuudistuksesta kertovien yleisötilaisuuksien kuluihin.

Lisäksi Katainen kertoo, että Länsi-Uudellamaalla on tehty periaatepäätös 30 päivän ”vaalikaranteenista”.

”Todettiin vielä erikseen, että aluevaltuustoryhmien rahoilla ei voi järjestää tilaisuuksia tai mainostaa ehdokkaita tai muitakaan poliittisia toimijoita vaalikaranteenin aikana”, hän täsmentää.

Jokaisella ryhmärahaa saavalla aluevaltuustoryhmällä ei ole vielä selvillä, kuinka he aikovat rahaa käyttää päätettyjen perusteiden mukaisesti. Esimerkiksi Etelä-Savon keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Arto Seppänen kertoo ryhmänsä käsittelevän asiaa syyskuun lopussa seminaarissa.

”Eli ryhmärahan käytöstä ei ole vielä suunnitelmia”, hän sanoo.

Kaikki ryhmät ei ole tarttuneet ryhmärahaan, vaan esimerkiksi Päijät-Hämeessä perussuomalaisten aluevaltuustoryhmä kieltäytyi rahasta.

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Ville-Veikko Elomaa sanoo, etteivät he keksineet rahalle järkevää käyttökohdetta, joten he eivät hakeneet sitä.

”Tuo ryhmällemme suunnattu raha on hyödyllisemmässä käytössä hyvinvointialueen sisällä”, hän toteaa.

Elomaan mielestä budjetoidun ryhmärahan suurin ongelma on sen suhteettoman suuri koko todelliseen tarpeeseen nähden. Toisena ongelmana hän pitää ryhmärahan käytön valvontaa.

”Soisin, että ryhmärahan käyttö dokumentoitaisiin avoimesti, eikä sitä valuisi vaalityöhön.”