Valoa idästä
Venäjä vahvistaa edelleen asemaansa Suomen tärkeimpänä kauppakumppanina.
Suomen vienti Venäjälle kasvoi viime vuonna 5,3 miljardiin euroon marraskuun loppuun mennessä. Samaan aikaan tuonti Venäjältä ylsi 9,5 miljardiin.
Venäjältä tuodaan Suomeen lähinnä energiaa, ja tuonnin kasvu koostui pääosin öljyn hinnan noususta. Vienti sen sijaan on monipuolista koostuen paitsi eri alojen suomalaistuotteista, myös kauttakulkukaupasta.
Euroalueen taantuma näkyy viennistä riippuvaisessa Suomessa vahvana. Venäjän viennin noin kymmenessä prosentissa
huiteleva kasvu on turvannut edes sen, että
kokonaisvientimme pysyi toissa vuoden tasolla 56,8 miljardissa eurossa.
Ennusteiden mukaan Venäjä lukeutuu myös tulevina vuosina vahvan kasvun alueisiin.
Suomessa kannattaa miettiä tarkasti,
osaammeko riittävän hyvin hyödyntää idästä kajastavan talouden valon.
Suomen on pakko löytää ratkaisuja ulkomaankaupan tasapainottamiseen. Vaikka kauppataseen vaje supistui viime vuonna
2,3 miljardiin euroon, tarkoittaa luku edelleen maamme köyhtymistä.
Käytännössä vaatimus kohdistuu vientiin kelpaavien sekä tuontia korvaavien hyödykkeiden valmistukseen. Yritysten osaamisen lisäksi ratkaisevassa asemassa ovat kuluttajien valinnat.
Tuotteen suomalaisuus on nykyisin hyvä brändi Venäjällä. Tämän ovat huomanneet onneksi myös useat elintarvikealan yritykset, joita nähdään tänään alkavilla Moskovan
ruokamessuilla ennätysmäärä (MT 8.2.).
Ruokaviennin nopea kasvu Venäjälle auttaa koko Suomea. Se myös lisää yleistä kiinnostusta maatamme kohtaan, mikä näkyy kasvavina matkailutuloina.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
