Miksi Oulussa sähköntuotanto kannattaa – Helsingissä ei?
Helsingin Helenin toimitusjohtaja ihmetteli Oulun sähköinvestointia: ”Onpa Oulussa varakasta väkeä.” Se ei kuitenkaan ole syy sähköntuotannon kannattavuuteen.
Oulun Energian toimitusjohtaja Juhani Järvelä perustelee biovoimalaitoksen rakentamista sillä, että sähkön yhteistuotanto on kannattavaa yhtiön energiatase huomioon ottaen. Yhtiö tuottaa sähköä myös takana näkyvässä Merikosken vesivoimalassa. Kuva: Pekka FaliOulun Energia päätti tammikuun alussa investoida 200 miljoonaa euroa sähköä ja lämpöä tuottavaan biovoimalaitokseen Ouluun.
”Investointi on energiataselaskelmien mukaan liiketaloudellisesti kannattava ja yhteistuotanto kokonaistaloudellisesti oululaisille paras vaihtoehto”, Oulun Energian toimitusjohtaja Juhani Järvelä sanoo.
”Investointi tehdään yli 40 vuodeksi. Tutkimuslaitosten mukaan sähkön hinta on tulevaisuudessa nousussa. Laitos mahdollistaa myös höyryn tuoton alueen mahdollisille uusille biojalostamoille.”
Kaikkialla Suomessa ei kuitenkaan ole samanlaista näkemystä sähkön tuotannon kannattavuudesta, koska sähkön hinta on erittäin alhaalla.
Helsingissä Helen ei pidä sähkön tuotantoa kannattavana, vaan pääkaupunkiin rakennetaan pelkästään lämmöntuotantoa.
Kun MT kysyi Helenin toimitusjohtajalta Pekka Manniselta pari viikkoa sitten yritysvierailulla arviota, miksi Oulussa sähkön tuotantoon kannattaa investoida mutta Helsingissä ei, hän heitti vastaukseksi suurin piirtein: ”Oulussa asustelee varmaan sitten varakkaampaa väkeä”.
Perään hän kuitenkin totesi, että kannattavuus vaihtelee tapauskohtaisesti.
Lahden energiantuotannossa päädyttiin rakenteeseen, jossa aluksi tuotetaan vain lämpöä, mutta rakennetaan höyryä tuottava laitos. Se mahdollistaa myöhemmin turbiinin ja generaattorin lisäämisen, jos sähkön tuotannon kannattavuus paranee.
Oulussa lähtökohta Järvelän mukaan oli se, että vanha Toppilan ykkösvoimala tulee elinkaarensa päähän vuonna 2020 ja se korvataan uudella kustannustehokkaalla voimalaitoksella.
Kun myös teollisuuden höyryn tarve on ilmeinen ja kasvussa, kannatti tehdä saman tien sähköä höyryllä tuottava laitos. Höyry pyörittää turbiinia, joka taas pyörittää sähköä tuottavaa generaattoria.
Lämpölaitoksissa vettä ei kuumenneta höyryksi asti, vaan pelkästään kaukolämpöön sopivaksi kuumaksi vedeksi.
Lämpölaitoksiin perustuva ratkaisu Ouluun olisi maksanut Järvelän mukaan noin puolet voimalan hinnasta eli noin sata miljoonaa euroa.
Suomi on joutunut tuomaan jopa neljänneksen sähköstä. Tosin tilanne paranee hetkeksi kun Olkiluodon kolmas ydinvoimala valmistuu, mutta silti sähköntuotantoa on vähennetty Järvelän mukaan aivan liikaa ja liian nopeasti.
Oulun biovoimalaitos tuottaa sähköä 75 megawatin teholla ja kaukolämpöä 175 megawattia sekä tarvittaessa prosessihöyryä teollisuudelle vuoden 2020 lopulla.
Laitos käyttää metsäpolttoaineita, turvetta sekä kierrätysjätettä. Turpeen käyttöä vähennetään asteittain ja lopetetaan 2040-luvulla.
Laitokseen tulee Valmetin Cymic-kiertoleijukattila.
Sähkön siirtoyhteyksien maakaapelointi sujuu Järvelän mukaan kaupunkimaisen yhtiön alueella hyvää vauhtia, keskijännitteestä 67 prosenttia on kaapeloitu ja pienjännitteestä 87 prosenttia.
”Kaapelointia on tehty pitkään, joten järisyttäviä hinnankorotuksia ei ole tarvinnut tehdä.”
Lue myös:
Helenkin investoi nyt biopolttoaineisiin - tulossa kolme uutta laitosta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
