Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Elimäellä eletään yhä kuntaliitoksen varjossa: "Liitoksen myötä meiltä lähti kaikki palvelut, kuten neuvola ja hammaslääkärit"

    Pauliina Mikkola aloitti marraskuussa Mökki-Kahvion yrittäjänä. Hän harmittelee, että Kouvolan kuntaliitoksen myötä Elimäeltä hävisivät kaikki palvelut.
    Pauliina Mikkola aloitti marraskuussa Mökki-Kahvion yrittäjänä. Hän harmittelee, että Kouvolan kuntaliitoksen myötä Elimäeltä hävisivät kaikki palvelut. Kuva: Marja Seppälä

    Elimäen kirkonkylän raitti on hiljainen helmikuisena tiistai-iltapäivänä. Neljä yläkouluikäistä poikaa tulee vastaan S-Marketin pihassa. He ovat juuri päässeet koulusta kotiin.

    Samu Veckman, Samuli Koivunen, Niklas Suppala ja Anttu Göös viihtyvät hyvin pienellä maalaispaikkakunnalla.

    "Elimäki on tosi mukava paikka, ja täällä asuu mukavia tyyppejä. Nuorille riittää hyvin harrastusmahdollisuuksia. Minä itse pelaan futsalia", Samu Veckman kertoo.

    Pojat eivät vielä tiedä, mitä heistä tulee isona, mutta kaikki haluaisivat muuttaa opiskelujen jälkeen takaisin Elimäelle.

    Kouvolan seudun isosta kuntaliitoksesta on kulunut kymmenen vuotta. Elimäki, Jaala, Valkeala, Anjalankoski ja Kuusankoski liittyivät Kouvolaan vuoden 2009 alussa. Koko Suomessa oli käynnissä samaan aikaan kuntaliitosten buumi.

    Kuntaliitos teki eniten kipeää vauraassa maatalouspitäjässä Elimäellä. Valtuusto hyväksyi Elimäen liitoksen äänin 19–16 joulukuussa 2007. Ensimmäisessä äänestyksessä saman vuoden marraskuussa kuntaliitos oli hylätty äänin 18–17.

    Liitoksen vastustajien mielestä Elimäki joutui muiden kuntien velkojen maksajaksi. Mielenosoituskylteissä sanottiin: "Ei kiitos, tulevalle kommarikunnalle."

    Pauliina Mikkolan pitämä Mökki-kahvio sijaitsee Elimäen kirkonkylän kupeessa Helsingin ja Kouvolan välisen 6-tien varressa. Paikka on rekkakuskien suosiossa, koska pihassa on paljon tilaa isoille ajoneuvoille.

    Marraskuussa kahvilayrittäjäksi ryhtynyt Mikkola asuu Lakiasuolla Elimäen ja Korian puolessavälissä.

    "Kuntaliitoksen myötä meiltä lähti Elimäeltä kaikki palvelut, kuten neuvola ja hammaslääkärit. Kirkonkylän terveyskeskuksessa on enää vain yksi lääkäri."

    Mikkolan mielestä Elimäelle voisi perustaa terveydenhuollon liikkuvan yksikön, jolloin esimerkiksi hammaslääkäriin pääsisi kerran viikossa.

    26-vuotias Matti Lindholm on kokoomuksen valtuustoryhmän uusi puheenjohtaja. Hän on kotoisin Korialta, joka on entisen Elimäen toinen päätaajama kirkonkylän lisäksi.

    Lindholm toimii KooKoon liigajoukkueen myynti- ja viestintäpäällikkönä. Tapaaminen onkin luontevaa sopia jäähallin lounasravintolaan. KooKoo on jumittunut liigan häntäpäähän, joten Lindholm ei halua puhua jääkiekosta.

    "Olin 16-vuotias, kun Elimäki liittyi Kouvolaan, ja silloin muut asiat kiinnostivat enemmän kuin kuntaliitos. Nyt ajattelen, että kuntaliitos oli hyvä ratkaisu. Kouvolalla on leveämmät hartiat, ja suuri kaupunki on asuinpaikkana houkuttelevampi kuin pienet alueet yksinään."

    Kuntaliitos aiheuttaa edelleen murinaa kylillä. Kuusankoskelta saatetaan lakkauttaa uimahalli, ja osa kuusaalaisista puhuu Lindholmin mukaan jo liitoksen perumisesta.

    "Se on ihan turhaa jeesustelua helmikuussa 2019. Sellaista kristallipalloa ei ole olemassa, josta voitaisiin verrata, miten olisi käynyt ilman kuntaliitosta."

    Lindholmin vaaliteemana oli: "Kyläpolitikointia vastaan." Hän pitää valitettavana, jos esimerkiksi elimäkeläiset kutsuvat itseään edelleen pelkästään elimäkeläisiksi.

    "Kyläpolitikointi elää vahvasti kunnanvaltuustossa, ja se on iso ongelma. Päätöksiä ei tehdä koko kaupungin etua ajatellen, vaan pidetään huolta, etteivät palvelut heikkene omalla kulmakunnalla. Muilta voi leikata, mutta ei minulta.”

    Lindholm korostaa, että vanhat kuntataajamat ovat edelleen olemassa, mutta Kouvolaa ei saisi nähdä pelkästään punaisena vaatteena.

    Hän uskoo uuden Kouvolan kuntaidentiteetin kehittyvän, kun sukupolvet vaihtuvat.

    "Minä olen elänyt kolmasosan elämästäni Kouvolassa ja koen jo vahvasti olevani kouvolalainen."

    Lindholm myöntää, että esimerkiksi Elimäen kirkonkylä on hiljentynyt kunnantalon työntekijöiden siirryttyä Kouvolaan.

    "Elimäki, Valkeala ja Jaala rikkaina kuntina saattoivat kokea, että he joutuivat liitoksessa muiden velkojen maksajiksi. Minä haluan kuitenkin ajatella alueen kokonaishyötyä."

    Maija Lehtomäki siemailee kahvia Elimäen Mökki-kahviossa. Hän äänesti varavaltuutettuna Elimäen kuntaliitosta vastaan kahdesti ja istuu nyt Kouvolan valtuustossa.

    "Äänestin kuntaliitosta vastaan, kuten lähes kaikki keskustalaiset. Minusta Elimäki olisi pärjännyt itsenäisenä kuntana, jos alueelle olisi tehty vain terveydenhuollon yhteenliittymä."

    Tappio liitosäänestyksessä ei jättänyt hänelle arpia, sillä demokratiassa on tyydyttävä enemmistön päätökseen. Lehtomäki ei haaveile kuntaliitoksen purkamisesta.

    "Se olisi sama kuin menisi naimisiin ja miettisi kymmenen vuoden päästä, olisiko pitänyt valita joku toinen. Minulla ei ole muutenkaan kokemusta avioeroista, ja tässä tapauksessa se ei ole mahdollista."

    Lehtomäen mielestä Kouvolan kaupunki on vahvempi, kun kunnan sisällä on erilaisia identiteettejä. Valtuustossa on säilynyt hyvin kaikkien entisten kuntien edustus, jolloin Kouvolan kantakaupunki ei voi sanella päätöksiä.

    "Bosnian sotakin syttyi sen vuoksi, koska monta kansaa yritettiin sulauttaa pakolla yhteen. Kun identiteetti on riittävän vahva, voi olla samaan aikaan sekä kouvolalainen että elimäkeläinen."

    Kuntaliitos keskittää yleensä väistämättä palveluja. Elimäen kirkonkylässä on säilynyt vielä yläkoulu, lukio, terveysasema ja kirjasto.

    Marraskuussa Kouvolan valtuustossa käytiin kiihkeä kouluverkkokeskustelu. Virkamiehet ehdottivat Elimäen yhtenäiskoulun siirtämistä Korialle, mikä olisi käytännössä tarkoittanut myös lukion loppumista Elimäeltä.

    Valtuusto päätti kuitenkin äänestyksen jälkeen säilyttää yläkoulun Elimäellä. Lindholm olisi siirtänyt yhtenäiskoulun Korialle, joka on harvoja Kouvolan kasvavia alueita.

    Lindholm sai äänestyspäätöksestään paljon rapaa niskaan, koska hän perusti vuonna 2009 Elimäen lukiota puolustavan kansalaisliikkeen.

    "Taloussyyt käänsivät ajatukseni. Elimäen koulurakennus alkaa olla tiensä päässä, eli se pitää ajaa katujyrällä matalaksi. 200 korialaista kuljetetaan joka päivä Elimäelle yläkouluun ja sillä tekohengitetään kirkonkylää."

    Lehtomäki oli äänestyksessä eri puolella kuin Lindholm. Hän muistuttaa, että Elimäellä sijaitsee Etelä-Kouvolan ainoa lukio. Lehtomäki asuu itse Hämeenkylässä, josta on matkaa Kouvolaan yli 40 kilometriä.

    "Koulumatkat tulisivat todella pitkiksi, jos lukio ja yläkoulu lopetettaisiin Elimäeltä. Käytännössä moni lukio-opiskelija joutuisi muuttamaan Kouvolaan."

    Kouvolan taloustilanne on surkea. Kaupungin alijäämä painui viime vuonna peräti 26 miljoonaa euroa pakkaselle, kun elokuussa ennuste oli vielä 4,3 miljoonaa euroa miinuksella.

    Väkiluku laskee Kouvolassa kovaa kyytiä. Kun kuntaliitos toteutettiin kymmenen vuotta sitten, kaupungissa oli vielä lähes 90 000 asukasta, nyt väkiluku on reilut 83 000.

    "Taustalla on teollisuuden rakennemuutos. Kouvolasta on lakkautettu reilun kymmenen vuoden sisällä Voikkaan ja Myllykosken paperitehtaat. Kun asukasluku vähenee, verotulot vähenevät. Tässä on juurisyy kaikille ongelmille", Lindholm sanoo.

    Hän arvioi, että Kouvola joutuu kovalla säästökuurilla miettimään esimerkiksi yt-neuvotteluita ja kaupungin henkilökunnan lomautusta.

    KooKoon viestintäpäällikkönä Lindholm on huomannut, että Kouvolaan muuttavat liigapelaajat yllättyvät positiivisesti kaupungin vehreydestä ja toimivuudesta.

    "Kuva rumasta betonikaupungista Kouvostoliitosta ei pidä paikkaansa. Ihmiset ovat nähneet yhden meemin Tšernobylista ja Kouvolan Pohjola-talosta ja se on juurtunut valitettavan tehokkaasti syviin kansanriveihin."

    Lehtomäen mukaan kouvolalaiset syyllistyvät oman kotikaupunkinsa turhaan moittimiseen. Hän vakuuttaa, että Elimäellä ei ole ainakaan mitään hätää.

    "Elimäki on ollut aina hyvin vakaa maalaispitäjä. Ihmiset ovat aika tasaisia, ja täällä ei hirveästi hötkyillä. Kyllä myö pärjätään", Lehtomäki hymyilee.

    Kuva rumasta betonikaupungista Kouvostoliitosta ei pidä paikkaansa. Ihmiset ovat nähneet yhden meemin Tšernobylista ja Kouvolan Pohjola-talosta ja se on juurtunut valitettavan tehokkaasti syviin kansanriveihin. Matti Lindholm

    Keskustan valtuutettu Maija Lehtomäki pyrkii tuomaan Elimäen näkökulman ja erityispiirteet esiin Kouvolan kaupunginvaltuustossa. Koko kaupunkia on silti hänen mukaansa kehitettävä tasapuolisesti.
    Keskustan valtuutettu Maija Lehtomäki pyrkii tuomaan Elimäen näkökulman ja erityispiirteet esiin Kouvolan kaupunginvaltuustossa. Koko kaupunkia on silti hänen mukaansa kehitettävä tasapuolisesti. Kuva: Marja Seppälä
    Korialainen 26-vuotias Matti Lindholm toimii kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana. Päätyökseen hän on KooKoon liigajoukkueen viestintäpäällikkö.
    Korialainen 26-vuotias Matti Lindholm toimii kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana. Päätyökseen hän on KooKoon liigajoukkueen viestintäpäällikkö. Kuva: Marja Seppälä