Maahanmuutto jatkuu
huidunperä
Meillä keskustellaan nykyisin muun ajankohtaisen ohessa tämän päivän maahanmuuttajistamme. On havaittavissa jopa kritiikkiä ilmiötä kohtaan.
Se johtunee ymmärrettävästi siitä, että omaa väkeämme on viime aikoina lomautettu, jopa sadoittain irtisanottu.
Toisaalta tiettyjä työperäisiä maahanmuuttajia kaivataan meille erinäisille aloille.
Työministeriö totesi vuosikymmen sitten, että työmarkkinoilta poistuu lähivuosina enemmän väkeä eläkkeelle kuin tulee uutta tilalle. Vuosikymmen sitten muun muassa EU:n ulkopuolisille myönnettiin 22 000 työlupaa.
Nyt on pulaa muun muassa lääkäreistä ja sairaiden ja vanhusten hoitajista.
Väestökeskustemme kunnallisiin lasten päivähoitoloihin on vanhempien vaikea saada alle kouluikäisiä perillisiään, kun koulutetuista lastenhoitajista ja lastentarhanopettajista on pulaa.
Vierastyöläiset ovat meillä paitsi ajankohtainen myös historiallinen ilmiö. Nyt olemme vierastyöläisten vastaanottajia, kun aikanaan olimme itse vierastyöläisinä maailmalla.
Pohjanmaan maaseutuoloissa syntyi 1860-luvulla nuorten miesten liike, kun perheissä vanhin veli tapasi saada kotitilan haltuunsa, eikä nuoremmille veljille vielä siinä vaiheessa löytynyt työuraa yhteiskunnassa.
Muuttoliike tuli avuksi, ja ilmiöstä tuli valtakunnallinen.
Ensimmäiset muuttajamme lähtivät Oulun ja Vaasan lääneistä Amerikkaan. Maasta muuttavien määrä nousi 1890-luvulle tultaessa viiteentuhanteen vuodessa.
Vuonna 1902 saavutettiin lähtijöiden, nuorenpuoleisten talollisten ja torppareiden, huippu. Heidän määränsä nousi yli 23 000:n.
Vuonna 1920 Yhdysvallat alkoi rajoittaa vastaanotettavien siirtolaisten määrää, 560:een vuodessa. Jo silloin siellä oli Suomessa syntyneitä 150 000 ja heillä lapsia 152 000.
Kaikkiaan menetimme vuosina 1835–1930 Yhdysvaltoihin 380 000 suomalaista. Vuoteen 1950 mennessä Suomessa syntyneiden määrä sitten väheni vajaaseen 93 000:een.
Merkittävää oli, että Yhdysvaltoihin muuttaneet pääsivät siellä tilanomistajiksi. Hallitus luovutti heille ilmaiseksi viljelykelpoista maata. Saajat raivasivat sen, ja elinkelpoiset farmit syntyivät.
Kielitaidon karttuessa maahanmuuttajat alkoivat sittemmin päästä palveluammatteihin ja myös liikealalle.
Toistamiseen suomalaiset kokivat vastaavan siirtolaisuuden lähinaapurissa Ruotsissa 1960-luvulla, kun maataloutemme koneellistumisen ja ylituotannon seurauksena toteutettiin peltojen paketointi.
Tällöin 300 000 suomalaista lähti Ruotsiin työnhakuun perheineen. Sikäläinen teollisuus tarjosi työpaikkoja, ja muuttajistamme tuli naapurin suurin vierastyöläisten ryhmä.
Suomesta muuttajia pyrittiin auttamaan. Presidentti Kekkonen kävi Ruotsissa jopa ohi protokollan tapaamassa maanmiehiään ja -naisiaan heidän keskusliittonsa suurkokouksessa ja valoi heihin uskoa ja rohkeutta.
Vierastyöläiset, maahanmuuttajat, ovat pitkään olleet yleismaailmallinen ilmiö ja merkittävä tekijä maailmantaloudessa.
Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta saapuneiden vierastyöläisten arvioitiin äskettäin lähettävän 300 miljardin dollarin rahamäärän perheilleen kotimaahan, mikä merkitsi kolmannesta näiden valtioiden bruttokansantuotteesta.
Suomalaissiirtolaiset, tyypillistä yhdistysväkeä kun ovat, ovat tavanneet perustaa omat järjestönsä uusille asuinsijoilleen Australiaa myöten. Heillä on omakieliset äänenkannattajansakin.
Nyt kaukaisia maahanmuuttajiamme meistä erottavia tekijöitä ovat kulttuuri, uskonto, usein ihonväri.
Muuttajat toimivat julkisen liikenteen bussien kuljettajina, rakennuksilla, tietyömailla, monissa muissa tehtävissä työntekijöinä. Meillä on myös akateemisesti koulutettuja maahanmuuttajia, jotka ovat vuosia toimineet täällä lääkäreinä tai insinööreinä.
Arvostettua on taitonsa ja vastuuntuntonsa työssään ja toimissaan sekä hyvä suomen kielen taito.
Pohjoismaista olemme vähäisimmän maahanmuuton kohde, kun Ruotsi on vierastyövoiman suurin vastaanottaja. Maahanmuuttajia tuli vuonna 2010 meille 26 000, Tanskaan 68 000, Norjaan 74 000 ja Ruotsiin peräti 99 000.
Syytä on muistaa, että olimme erityisen suuri asuttaja heti viime sotiemme jälkeen. Silloin Karjalan siirtyessä rauhanteossa itänaapurille Karjalan neljäsataatuhantinen väestö asutettiin tynkä-Suomeen.
Huidunperällä totesimme olevan paikallaan, että me, maan kantaväestö, suhtaudumme myönteisesti ja asiallisesti meille tulleisiin maahanmuuttajiin, näihin parhaansa tekeviin, työperäisiin ja vastuuntuntoisiin.
Pienessä pohjoisessa maassa, uusissa olosuhteissa he ovat myös hankkineet hyvän suomen kielen taidon.
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
