vierasyliö Vihreän talouden ohjelma Euroopalle vuonna 2030
Euroopan unionin komissio teki keskiviikkona esityksen mittavasta energia- ja ilmastopaketista. Se on vihreän talouden ohjelma Euroopalle, tähtäimessä vuosi 2030.
Paketissa otetaan oppia tuoreista kokemuksista ja uudistetaan vuonna 2008 päätettyjä tavoitteita ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja energiaturvallisuuden parantamiseksi.
Oli korkea aika tehdä nämä linjaukset. Ensi vuoden lopulla pidetään Pariisissa kansainvälinen ilmastokokous, jossa pyritään sopimaan uusista sitoumuksista päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. On myös tärkeää antaa selkeä signaali tulevaisuuden lainsäädännöstä energia-alan investoijille.
Euroopan unionin huippukokous käsittelee tätä kokonaisuutta maaliskuussa.
Energia- ja ilmastopaketin kantavana ajatuksena on jatkaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mutta valita samalla keinot aiempaa joustavammin ja kustannustehokkaammin.
Suurin ero aiempaan on päästöjen vähentämisen asettaminen etusijalle. Tärkein syy tähän on se, että päällekkäiset tavoitteet päästökaupan piirin kuuluvilla aloilla ovat sotkeneet toisiaan: sitova uusiutuvien tavoite on johtanut joissakin jäsenmaissa ylikompensoiviin ja veronmaksajille kalliisiin tukijärjestelmiin. Tämä on haitannut energian sisämarkkinoiden kehittymistä ja ollut osaltaan painamassa päästökaupan hintaa alas.
Päästöjen vähennystavoite on 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvan energian kansallisesti sitovista tavoitteista luovutaan ja asetetaan EU:n laajuinen vähintään 27 prosentin tavoite. Tämän toteutumista seurataan jäsenmaiden toimien valossa.
Jo 40 prosentin päästövähennystavoitteen ja kunnolla toimivan päästökaupan pitäisi paketin taloudellisten taustaselvitysten mukaan riittää ohjaamaan riittävästi uusiutuvien investointeja jatkossa.
Energiatehokkuuden osalta asiaan palataan myöhemmin tänä vuonna, kun selvitys energiatehokkuusdirektiivin toimivuudesta on valmistunut. Tavoitteena on nykyistä kustannustehokkaampi lähestymistapa, sektoreittain parhaista toimista, yleisen kattotavoitteen sijaan.
Kunnianhimoisen päästötavoitteen ohessa jatketaan globaalissa kilpailussa olevien energiaintensiivisten alojen kompensointia ilmaisten päästöoikeuksien kautta nykyisessä muodossaan. Tällä varmistetaan teollisuutemme kilpailukykyä ja estetään ”hiilivuotoa”, jossa tuotanto ja päästöt siirtyisivät saastuttavampiin maihin – ja kansainväliset kokonaispäästöt lisääntyisivät.
Vuonna 2020 käynnistyy päästökaupan markkinareservi. Se estää liian suurten kysynnän ja tarjonnan epätasapainojen syntymisen päästökauppaan – jättäen silti markkinoille tilaa hinnoitella edullisin kustannus vähentää päästöjä. Tällaisen järjestelmän puute ajoi päästökaupan ongelmiin talouskriisin ja muiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta.
EU:n linjaus vuodelle 2030 on Suomen kannalta hyvä uutinen. Vapaus valita omat keinot päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi kasvaa. Vahvistuvan päästökaupan pitäisi tehdä bioenergiasta kilpailukykyinen vaihtoehto ilman erillisiä tukia.
Komissio linjasi myös, että metsäpohjaisen biomassan osalta edetään uudistetun EU:n metsästrategian mukaisesti. Tavoitteena on, ettei metsänhoidolle tule erilaisia kestävyyskriteereitä riippuen puun loppukäytöstä. Liikenteen biovelvoitteesta luovutaan, mutta esimerkiksi metsäpohjaisille uuden sukupolven biopolttoaineille luodaan uusia kannustimia.
2030 energia- ja ilmastopaketti on siis erinomainen kokonaisuus paitsi ilmastonmuutoksen hidastamisen myös kustannustehokkuuden sekä Suomen ja Euroopan kilpailukyvyn kannalta.
Ilmasto- ja energiaratkaisuja toteutetaan myös EU:n aluepolitiikassa ja maaseudun kehittämisessä.
Uusi ohjelmakausi on alkamassa ja Suomi neuvottelee parhaillaan komission kanssa omasta aluekehitys- ja maaseutuohjelmistaan vuosille 2014–2020.
Maaseudun kehittämisen rahoituksessa Suomi onnistui hyvin. Rakennerahastoissa taas tulee eteen neljänneksen leikkaus nykyiseen kauteen. Aluepolitiikasta päätettiin osana EU:n budjettikehyksiä vuosi sitten.
Uudella ohjelmakaudella 2014–2020 sekä rakennerahastoilla että maaseudun kehittämisellä edistetään ilmastomuutoksen kannalta haitallisten päästöjen vähentämistä ja niiden tärkeimmän aiheuttajan eli energian tuotannon ja kulutuksen perusteellista muutosta kestävämpään suuntaan.
Euroopan aluekehitysrahaston varoista 20 prosenttia tulee kehittyneissä maissa käyttää matalahiilisen kehityksen edistämiseen ja erityisesti uusiutuvaan energiaan ja energian säätöön. Suomi on omalta osaltaan nostanut riman 25 prosenttiin.
Tulevien vuosien aluekehitystä sekä maaseutu- ja maatalouspolitiikkaa kokoavaksi yhteiseksi avainsanaksi sopii vihreä talous – eli biotalous.
Biotalouden nostaminen päämääräksi vastaa Euroopan yhteisiin haasteisiin. Samalla se tukee Suomessa suuntaa kohti maakuntien Suomea.
OLLI REHN
Kirjoittaja on Euroopan
komission varapuheenjohtaja
ja talouskomissaari.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
