"Siihen ei voi enää luottaa, että tiloilla olisi viljaa varastossa. Varastot pyritään pitämään pieninä", viljanviljelijä Jyri Mela sanoo. Kuva: Sanne Katainen
Ruuan omavaraisuudella lähes koko kansan tuki – Marttila: "Ruuan saatavuus on muodissa jatkossakin"
Ruokaa ei nykyisin ole varastoissa kuten ennen. Esimerkiksi tiloilla viljavarastot ovat pienentyneet.
Kuva: Jukka PasonenYli neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että ruuantuotannon omavaraisuuteen pitää kiinnittää enemmän huomiota koronaepidemian jälkeen.
Kansa oli varsin samanmielinen. Pääkaupunkiseudulla asuvista lisää omavaraisuutta haluaa 77 prosenttia, kun taajaan asutuissa kunnissa prosentti on 90 ja maaseutumaisissa 96.
Alle 30-vuotiaat ja opiskelijat olivat hieman vähemmän omavaraisuuden kannalla kuin muut.
Puolueista lisäämisen kannalla oli eniten keskustaa äänestävät. Heistä 95 prosenttia kannattaa sitä ja SDP:tä äänestävistä 85 prosenttia.
Kokoomusta äänestävistä samaa mieltä on 79 prosenttia ja perussuomalaisia äänestävistä 77 prosenttia.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mielestä tulokset tarkoittavat, että ruuan saatavuus on muodissa jatkossakin.
Koronan jälkeisenä aikana nyt käsillä olevaa tilannetta katsotaan tarkasti, myös Euroopan unionissa.
"Siellä on vallalla puhe, että maatalous ja sen tuki on vanhanaikaista, ja tilalle tarvitaan kaikkea uutta."
Marttila arvioi koronalla olevan merkitystä esimerkiksi EU:n seitsemän vuoden budjettikehykseen. Siinä maatalouden rahoitukselle on esitetty merkittäviä leikkauksia.
"Uskon, että kun keskustelua käydään tästä eteenpäin, tulee siihen uudestaan ruokavarmuuden ja ruokaturvan ulottuvuus. Moni meppikin panee ajatuksia uuteen uskoon."
Ajatuksia kotimaisuudesta on herättänyt mahdollinen kansainvälisten kuljetusketjujen hidastuminen. Myös Ruotsin tilanteella on vaikutusta. Siellä omavaraisuus on noin 50 prosenttia, ja Ruotsi on kysellyt ruokaa Suomesta.
Maatilojen normaali arki ei enää ylläpidä omavaraisuutta ja huoltovarmuutta samoin kuin ennen. Tiloilla ei enää varastoida viljaa, joten se on jonkun muun tehtävä.
”Viljassa oli ennen varastointikorvaus. Kun varastoi, oli hinta keväällä vähän parempi. Nyt paras hinta voi olla puintien aikana tai heti sen jälkeen. Pyritään myymään viljavarastot niin vähiin kuin mahdollista”, Lohjalainen viljanviljelijä Jyri Mela sanoo.
MT:n TNS Kantar Agrilla teettämään kyselytutkimukseen vastasi 1 179 suomalaista maaliskuussa. Tulosten virhemarginaali on koko väestön jakaumassa kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
