Kotimainen ruokatutkitusti turvallista

Lähes kaikissa maissa

pidetään omassa maassa tuotettua

ruokaa turvallisimpana ja parhaana. On inhimillistä, että tuttu ja tunnettu koetaan turvalli-

seksi. Ei siis ole mikään uusi asia, että myös suomalaiset luottavat kotimaassa tuotetun ruuan turvallisuuteen. Suomalaista ruokaa pidetään huipputurvallisena.

Kysymys ei ole pelkästään mielikuvasta, vaan sille on olemassa myös vankka tieteellinen pohja. Euroopan elintarviketurvallisuusviraston Efsan viime viikolla julistaman raportin mukaan Suomi ja muut Pohjoismaat erottuvat edukseen EU:n torjunta-

aineiden jäämäseurannassa. (MT 15.3.)

Raportin mukaan Suomessa syödään EU:n puhtainta ruokaa. Suomalaisista näytteistä täysin puhtaita torjunta-ainejäämistä oli yli

70 prosenttia, kun koko EU:ssa täysin puhtaita

näytteitä oli puolet. Eniten jäämiä löytyi EU:n ulkopuolelta tuoduista elintarvikkeista. Tutkituista suomalaisista ruuista löytyi vain yksi määräysten vastainen näyte. Se löytyi persiljasta.

Vaikka kuluttajien luottamus ruuan turvallisuuteen on Suomessa syystäkin korkea, liittyy ruokaan myös muita arvoja. Viime aikoina huomio on kiinnittynyt ruuan eettisyyteen ja siihen, että ruoka on sitä, mitä sen sanotaan olevan. Lapsityövoiman käyttämisestä ruuan tuotantoon ja tuoteselosteesta poikkeavien aineosien esiintymisestä on meilläkin tuoretta tietoa.

Suomalaisen ruuan turvallisuus ei ole itsestään selvä asia, eikä se synny tyhjästä. Korkea ruokaturvallisuus edellyttää jatkuvia ponnisteluja kaikilta ruokaketjun osilta, aina alkutuottajilta kuluttajiin saakka. Jos yksikin ketjun osa pettää, ruuan turvallisuus saattaa vaarantua.

Lainsäädännöstä ja laajasta viranomaisvalvonnasta huolimatta ruokaturvallisuuden pohja luodaan maatiloilla.

Se, että erilaisten jäämien määrä suomalaisessa ruuassa on maailman pienimpiä, johtuu muun muassa siitä, että eläintautitilanne on Suomessa maailmanlaajuisesti verrattuna erittäin hyvä. Esimerkiksi siipikarjassa muualla yleisesti esiintyvää salmonella meillä ei ole. Suomessa ei syötetä eläimille hormoneja eikä niitä lääkitä ”varmuuden vuoksi” ennalta.

Erinomaisesta laadusta

ja ruokaturvallisuudesta huolimatta kotimainen ruuantuotanto on jo pitkään ollut erittäin huonosti kannattavaa. Vaikka viime aikoina myös ruuan tuottajahinnat ovat nousseet, ovat kustannukset nousseet vieläkin nopeammin. Kannattavuuskriisin seurauksena esimerkiksi kotimainen sianlihantuotanto on laskenut kulutusta pienemmäksi.

Suomalaiset kuluttajat

ovat monessa suhteessa etuoikeutetussa asemassa. Ruokaa on riittävästi saatavilla ja se on suhteellisen edullista.

Suhteutettuna yleiseen hintatasoon ruuan hinta on Suomessa Euroopan alhaisimpia. Ruuan osuus kotitalouksien menoista on nykyisin vain noin 13 prosenttia. Vielä 1960-luvulla ruuan osuus menoista oli noin kolmannes.

Ei ole itsestään selvää, että halpaa ja turvallista ruokaa on tarjolla myös tulevaisuudessa. Huoltovarmuuskeskuksen arvioiden mukaan Suomen ruokaturvan suurin uhka on maatalouden heikko kannattavuus.

Huolimatta siitä, että maatalouden kannattavuus on heikentynyt riskirajoille, asialle ei ole tehty mitään. Se, joka tekee eniten, saa edelleen vähiten.

Hallitus kokoontuu tällä viikolla päättämään valtiontalouden sopeuttamistoimista. Näyttää selvältä, että hallitus leikkaa menoja ja lisää veroja.

Päätöksiä tehtäessä pitää muistaa, että

maatalous on jo osansa talkoissa tehnyt. Lisäleikkauksilla vaarannettaisiin turvallisen kotimaisen ruuan lisäksi vakavasti myös

suomalaisten ruokaturva.

Avaa artikkelin PDF