Harvennuksiin ei tarvita kallista lupaa Kuusamossa
Petri Auvoranta piti pienen tauoan kuljetettuaan viime viikolla kaava-alueen harvennuspuita tienvarteen viimeisillä hyvillä keleillä. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoKUUSAMO (MT)
Harvennus ja metsänhoito sujuu nykyisin jouhevasti Kuusamon kaava-alueilla, kun kallista ja työlästä maisematyölupaa ei tarvitse enää hakea vähäisiin metsänhoitotoimiin.
Kaavoja on Kuusamo-Rukan alueella paljon. Asema- ja rantakaavoja on 120 ja Rukan osayleiskaavan pinta-ala on 25 000 hehtaaria.
”Vielä pari vuotta sitten harvennuksiin piti hakea elykeskukselta yli parisataa euroa maksava lupa, johon piti saada vielä kaikkien naapurien hyväksyntä”, Kuusamon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara kertoo.
Kilpivaara kuvailee byrokratiaa kauheaksi. ”Lupien hakeminen kestää kauan ja naapurilupa maksaa metsänomistajalle 40 euroa kappaleelta. Naapureita saattaa olla jopa parikymmentä.”
Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta määritteli metsänhoitoyhdistyksen esityksestä pari vuotta sitten vähäiset toimet, joihin lupaa ei tarvita.
Niitä ovat taimikonhoito ja harvennushakkuut, pinta-alaltaan alle yhden hehtaarin uudistushakkuut, ylispuuhakkuut, sähkölinjojen vierityöt sekä alle yhden hehtaarin maanmuokkaus, jos ala äestetään, laikutetaan tai mätästetään.
”Luvan hakeminen haittasi järkevää metsänhoitoa. Täällä metsät ovat pääosin nuoria. Useimmiten kyseessä on pieni kohde, josta saa vähän kuitupuuta. Lupa olisi maksanut jopa yhtä paljon kuin hakkuun tuotto”, metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Veli Määttä sanoo.
Hän oli itse mukana lautakunnassa, joka hyväksyi listan vähäisistä toimista yksimielisesti.
”Vähäiset toimet on mainittu maankäyttölaissa, mutta niitä ei ole siinä määritelty.”
Määtän mukaan nyt toimitaan selvien ohjeiden mukaan eikä valituksia ole tullut mistään suunnasta.
”Päätöstä edelsi vuosien työ, jossa lautakunnalle kerrottiin muun muassa erillisissä tilaisuuksissa metsänhoidosta ja maisematavoitteista”, alueneuvoja Anne Polojärvi metsänhoitoyhdistyksestä kertoo.
Maisematyölupa liittyy isompaan hankkeeseen, jonka nimi on Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (Motasu). Hankkeen tavoitteena on tehostaa metsien monipuolista hyödyntämistä vapaaehtoisin keinoin.
Hakkuut suunnitellaan Kuusamossa pehmeämmin kuin vielä 10–20 vuotta sitten. Esimerkiksi avohakkuualueiden reunat muotoillaan.
”Nyt hakkuut ja metsänhoitotoimet saadaan tehtyä järkevästi. Samalla varmistetaan, että maisema pysyy kunnossa eikä ryteikköjä pääse syntymään. Etu on kaikkien, sekä metsänomistajan että matkailun”, Motasu-hankkeessa työskennelyt alueneuvoja Petteri Rahkola kertoo.
Rahkola suunnitteli ja hoiti valtakirjakaupoin kirkkonummelaisen metsänomistajan Päivi Karjalaisen metsäkaupat Tulilammen rantakaava-alueella.
Suunnitelma tehtiin lähes 10 hehtaarille, josta suurin osa oli männyn harvennusta. Mukana oli myös 0,4 ja 0,9 hehtaarin avohakkuut.
Toinen avohakkuista rajoittui vanhaan hiekkakuoppaan. Soikeisiin aukkoihin jätettiin puuryhmiä eivätkä ne näy läheiselle tielle.
Karjalainen kertoo olevansa erittäin tyytyväinen metsänhoitoyhdistyksen toimintaan. ”Sieltä tehtiin suunnitelma, kilpailutettiin ja asiat hoidettiin. Yhdistys tekee jopa veroilmoituksen”, hän kiittelee.
Maisematyölupaa kohteelle ei tarvinnut hakea, mikä myös oli Karjalaisen mielestä hyvä asia. ”Yksi vähän turhalta tuntuva vaihe jäi pois.”
Rahkola arvioi, että jos kohteeseen olisi tarvittu maisematyölupa, sieltä olisi samalla luvalla hakattu kerralla enemmän. ”Sekin on vähäisten toimien yksi etu, voidaan tehdä vaiheittain.”
Kone-Hietalan kuljettaja Petri Auvoranta oli ajamassa puita palstalta viime viikolla Pölkky Oy:lle Valmetin 840-koneella. ”Hyvin tämä puikkelehtii harvennuksilla. Telat on alla, mikä antaa paljon anteeksi. Painoa tulee 17 tonnia, passeli kone”.
Jouko Kyytsönen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
