Maitovaltuuskunta: Tilojenmaksuvalmius vaarassa rapautua
Suomalaiset maidontuottajat vaativat yksimielisesti Etelä-Suomen kansallisen 141-tuen säilyttämistä myös tulevalla ohjelmakaudella. Tämä kävi ilmi maitovaltuuskunnan ylimääräisessä kokouksessa Helsingissä torstaina.
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) esittää, että jatkossa maidon kansalliset tuet korvattaisiin cap-tukiin kuuluvalla lypsylehmäpalkkiolla, jonka ensimmäinen osa maksetaan vasta vuoden lopussa.
Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Mauri Penttilä luonnehti kuukausittain maksettavaa litratukea välttämättömäksi tilojen maksuvalmiuden turvaamisessa.
”Rahoituksen ongelmat näkyvät jo nyt meijeriosuuskunnissa tarvikekaupan maksuaikojen pidennyksinä. Tilanne kärjistyisi vakavalla tavalla, jos investoineen tilan kuukausitilistä lähtisi jopa yli 2 000 euroa.”
Myös MTK ajaa jatkoa nykyisenkaltaiselle 141-järjestelmälle, jossa märehtijät ovat mukana.
Maidontuotannon irrottaminen 141-esityksestä viestittäisi, että Suomi myöntäisi itse, ettei vakavia vaikeuksia enää ole, maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila MTK:stä arvioi.
MTK:n maitovaliokunnan puheenjohtaja Eero Isomaa pitää capin lehmäpalkkion tapaista tuotantoon sidottua tukea isona vaaranpaikkana suomalaisille maitotiloille.
”Emme tuota lehmien häntiä tai päitä vaan maitoa. Jos luvassa ei ole litrakohtaista tukea, on turha puhua tuotantoon sidotusta tuesta.”
Järjestö on laskenut, että korkeatuottoinen, yhden robotin maitotila menettäisi kokonaisuudessa lähes 20 000 euroa vuodessa, jos nykytuet yhdistettäisiin pelkäksi lehmäpalkkioksi.
MMM:n valtiosihteeri Risto Artjoki puolusti ministeriön linjaa. Neuvottelut etelän litratuesta eli ”lisähinnasta” ovat hänen mukaansa vaikeutuneet entisestään. Yksimahaisille tukea haetaan, ”koska se on ainoa oljenkorsi näille tiloille”.
Artjoki pitää lehmäpalkkiota haitallisena esimerkiksi keskituotosta enemmän tuottaville. Hän kuitenkin epäili myös nykyisen 141-tuen kannustavuutta. ”Tukihan on enää vain vähän yli kolme senttiä litralta.”
Ministeriö on laskenut, että lehmäpalkkio voisi olla noin 550 euroa, jos tuotantoon sidottujen tukien osuus olisi noin 20 prosenttia.
”Tätä tasoa lähdetään hakemaan. Suomella olisi silloin tuotantoon sidottuja tukia viisi prosenttia muita maita enemmän.”
Artjoen perusteet 141-tuesta luopumisesta eivät vakuuttaneet kokousväkeä.
Maitovaltuuskunta päätti vedota pääministeri Jyrki Kataiseen (kok.), jotta Suomi hakisi EU:lta oikeuden jatkaa Etelä-Suomen litrakohtaisen kansallisen tuen maksatusta kuukausittain, vaikka maa- ja metsätalousministeriö ei aio ajaa asiaa.
”Taistelu 141:sen puolesta jatkuu”, Penttilä vakuutti.
TIINA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
