Saadaanko Olkiluodon sähkö pitää itse vai myydäänkö se ulkomaille? Professori valaisee energiamarkkinoiden toimintaa
Eurooppa on sähkön suhteen yhteistä markkina-aluetta, jossa hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella.
Suomi on osa yhteispohjoismaista sähkönsiirtoverkkoa ja sähkömarkkinaa, johon kuuluvat lisäksi Ruotsi, Norja sekä Tanskan itäosa. Kuva: Jaana KankaanpääToisin kuin voisi kuvitella, Suomen sähkömarkkina ei ole mikään irrallinen saarreke, vaan se on kiinteä osa Euroopan sähkömarkkinoita.
Suomi on myös osa yhteispohjoismaista sähkönsiirtoverkkoa ja sähkömarkkinaa, johon kuuluvat lisäksi Ruotsi, Norja sekä Tanskan itäosa.
Käytännössä koko Eurooppa on yhteistä markkina-aluetta, jossa hinta muodostuu joka tunnille kysynnän ja tarjonnan perusteella.
Tästä huolimatta sähköllä on usein eri hinta eri puolilla Eurooppaa, ja meillä Suomessakin sähkö voi olla erihintaista kuin vaikkapa Ruotsissa tai Norjassa.
Syynä tähän hieman nurinkuriseen ilmiöön on se, että sähkön siirtokapasiteetti on erisuuruinen eri maissa. Sähköä ei siis saada siirrettyä niin paljon kuin haluttaisiin.
”Siellä ei voi rajatonta siirtokapasiteettia olla, kun siinä kuitenkin fysiikan lait tulevat vastaan”, Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro sanoo.
Mutta miten ihmeessä naapurimaissamme voi olla erihintaista sähköä, jos kerran olemme osa samaa sähkömarkkinaa mutta myös sähkönsiirtoverkkoa?
”Tyypillinen tilanne on se, että Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa on paljon vesivoimaa, ja se tuottaa edullista energiaa. Sitten on rajallinen siirtokapasiteetti, minkä verran sitä voi Suomeen tuoda”, Honkapuro sanoo.
Suomessa tuotetaan sähköä muun muassa Olkiluodon ydinreaktoreissa. Joku voi ajatella, että tuo Olkiluodossa tuotettu sähkö on suomalaisten omaisuutta, eikä sitä myydä pois mistään hinnasta. Asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen.
Toki on niin, että tällä hetkellä me Suomessa käytämme itse kaiken täällä tuotetun sähkön. Samaan aikaan myös Ruotsista tuodaan meille sähköä.
”Suomihan tässä on etupäässä hyötynyt tästä markkinasta, että on tuotu edullista sähköä naapurimaista”, Honkapuro muistuttaa.
Professori nostaa esiin myös sen, että meillä on entistä enemmän vaihtelevaa tuotantoa, ja tätä pystytään tasoittamaan Ruotsista ja Norjasta tuotavalla vesivoimalla tuotetulla sähköllä.
”Siinä mielessä en lähtisi sitä niinkään miettimään, että meillä nyt on tässä tämä oma järjestelmä ja pidetään siitä kiinni. Se on kuitenkin kustannustehokkaampaa, että meillä on tällainen laajempi järjestelmä ja erilaisia tuotantoelementtejä”, professori kommentoi.
Erilaisilla tuotantomenetelmillä, kuten ydinvoimalla ja vesivoimalla järjestelmästä saadaan yksipuolista tuotantoa tehokkaampi ja toimintavarmempi.
”Jos tuotat itse perunoita ja syöt niitä, välillä varmaan haluat mennä myymään niitä torille ja ostaa sillä rahalla jotain muutakin ruokapöytään kuin pelkkää perunaa”, Honkapuro vertaa.
- Osaston luetuimmat
