Jos Kulmuni häviää, tulos on historiallinen – Seppo Kääriäinen: "Puolueen puheenjohtajan oma hovi on vaarallisen petollinen"

Katri Kulmuni valittiin keskustan puheenjohtajaksi 7.9.2019. Hän on vaarassa menettää asemansa 5.9.2020. Kuva: Jaana Kankaanpää

Keskustan veteraanipoliitikko Seppo Kääriäinen ruotii kolumnissaan keskustan puheenjohtajavalintaa.

" Katri Kulmuni tai Annika Saarikko valitaan keskustan johtoon. Moni kysyy, yllättääkö Petri Honkonen äänimäärällään. Valinta tapahtuu 5. päivänä syyskuuta, Yrittäjän päivänä, ellei mitään mutkia tule."

Kulmuni on hoitanut puheenjohtajuutta vuoden verran Juha Sipilän luovuttua puolueen johdosta kesken kauden.

"Jos Kulmunin tilalle äänestetään Saarikko tai Honkonen, tehtäisiin sodanjälkeisen ajan historiaa: puheenjohtaja sivuun ilman että hän olisi johtanut yhtäkään puolueen vaalikampanjaa."

Kääriäinen kuvaa keskustan puheenjohtajan tehtävää työlääksi ja tuuliseksi.

"Pesti on raskas senkin takia, että puolueväki odottaa puheenjohtajaansa monenlaisiin tilaisuuksiin. Puheenjohtajat ovat olleet todellisia matkasaarnaajia. Se on velvoittava perinne ja samalla tae elävästä yhteydestä johdon ja kentän välillä."

"Puolueen puheenjohtaja kuluu mediakeskeisessä julkisuusmenossa paljon nopeammin kuin aiemmin. Henkilö ruoditaan puhki parissa vuodessa, pahimmillaan tai parhaimmillaan muutamassa kuukaudessa. Some-maailma on erityisen raadollinen."

Tämä näkyy puheenjohtajien kausien lyhentymisenä. Aikaisempina vuosikymmeninä osa johtajista kesti jopa vuosikymmenen.

"Nyt puhutaan ykkösvuosista", Kääriäinen kirjoittaa.

"Mitä kaikkea lieneekään Sitran yliasiamies Jyrki Katainen tarkoittanut taannoisella tokaisullaan, ettei hän enää osaisi johtaa puoluetta? Ymmärrän Kataisen sanomaa nykyisessä osin myrkyllisessä ilmapiirissä."

Kääriäisellä on tehtävästä selviämiseen selkeä neuvo.

"Jokaisessa puolueessa on erilaisia virtauksia, joiden yhteensovittaminen on puheenjohtajan vaikeimpia tehtäviä. Oma hovi on vaarallisen petollinen."

"Puheenjohtaja jää myönteisesti historiankirjoihin, jos hän muistaa tärkeysjärjestyksen: Suomen etu, puolueen etu, oma ja kavereiden etu."

Lue Kääriäisen koko kolumni