VIERAILIJA Kreikalta vaaditaan nyt paljon
Kreikka-keskustelu on
kuumentanut Suomen viileää kesää. Suomen nykyhallituksen linja Kreikan talousongelmiin ja neuvotteluiden aloittamiseen mahdollisesta kolmannesta
tukipaketista on ollut koko ajan tiukka ja johdonmukainen.
Hallitusohjelman mukaisesti
olemme sitoutuneet edistämään euroalueen vakautta. Suomen tavoitteena on sääntöperusteinen ja toimiva euroalue, jossa
jokaisella jäsenvaltiolla itsellään on ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikastaan
ja jokainen jäsenvaltio vastaa itse veloistaan. Myös jäsenvaltioiden omistajuus talouspolitiikasta on varmistettava.
Hallitus suhtautuu ohjelmansa mukaisesti kielteisesti
Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa.
Mikäli Euroopan vakausmekanismia joudutaan vielä käyttämään, sen tulee tapahtua
vain mekanismin nykyisen
kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa. Suomen pääomaosuus Euroopan vakausmekanismista on edellisen hallituksen sopima. Tätä sovittua osuutta ei enää voi muuttaa.
Kreikan ongelma on ollut jo pitkään sen poliittisen järjestelmän kyvyttömyys pitkän ajan talouskasvun ja julkisen talouden kestävyyden kannalta
välttämättömän politiikan
toteuttamiseen. Muiden euromaiden on pystyttävä uskomaan Kreikan nykyisen ja tulevien hallitusten kykyyn tehdä ylijäämäisiä budjetteja.
Talouskasvun kannalta olennaista on rakenteellisen korruption vähentäminen ja monien sellaisten Kreikan valtion hallussa olevien toimintojen yksityistäminen, mitkä yksityinen sektori hoitaisi tehokkaammin. Jälkimmäisestä saatavilla tuloilla on myös suora, tarvittavaa rahoitusta vähentävä vaikutus. Veronmaksun käytäntöjä on myös uskottavasti pystyttävä parantamaan.
Euromaiden päämiesten
sopima julkilausuma 12. heinäkuuta onkin voimakkaan
ehdollinen ja toimeenpanoa seurataan tarkasti. Ilman
Kreikan vahvaa sitoutumista ja nopeaa vaatimusten täytäntöönpanoa kolmannesta lainaohjelmasta ei välttämättä päästä lainkaan sopuun.
Itse olin hyvin pessimistinen Kreikan kykyyn muuttaa talouspolitiikkaansa uskottavalle
polulle. Katsoin, että Kreikan aiemmin esittämä uudistusohjelma ei vastannut lainkaan siltä edellytettyä ja kannatin suoraviivaisia ratkaisuja.
Suomen kannan mukaisesti
Kreikka olisi voinut olla väliaikaisesti vaikka rahaliiton
ulkopuolella, jotta maa voisi löytää kestävän ratkaisun
talousongelmiinsa. Vastuu on nyt kuitenkin paljolti Kreikan päässä, mihin he pystyvät ja mitä seuraavaksi tapahtuu.
Suomen kantaa on kotimaassa kritisoitu liian tiukaksi. Emme olleet kuitenkaan yksin, kuten joissakin yhteyksissä on väitetty. Noin puolet euromaista katsoi, että lepsu talouspolitiikka voi heikentää vastuullisen politiikan
toteuttamista muissa maissa.
Muut kriisimaat ovat vasta
pääsemässä kuiville, joten tähän euromailla ei ollut eikä yksinkertaisesti ole varaa.
Kreikan tapaus on osoittanut, että Euroopan unioni on vaativa
arvoyhteisö. Jäsenyys sekä unionissa että erityisesti eurossa vaatii paljon jäsenmailtaan: oikeusvaltion periaatteita on kunnioitettava, yhteiskuntarakenteiden on oltava kunnossa ja talouspolitiikassa on noudatettava yhteisiä sääntöjä.
Vaatimusten ohella EU on tuonut kuitenkin vuosikymmenien rauhallisen kehitysjakson alueelleen. Se on asia, joka kannattaa muistaa ja jota kannattaa vaalia.
Me täällä Suomessakin
tarvitsemme aimo annoksen nöyryyttä ja työrukkaset käteen, jotta selviämme omista ongelmistamme. Otamme velkaa joka päivä, työttömyys kasvaa ja
talouskasvu laahaa. Nämä asiat on hoidettava kuntoon omin voimin ennen kuin muut
määräävät.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
