Kevään etäopetuksen jäljiltä on oltu huolissaan, jäikö koululaisten oppimistuloksiin pahoja aukkoja.
Koulunjohtaja Minna Kosola ei näe asiassa suurta huolta 50 oppilaan Kouran alakoulussa Seinäjoella.
Koronan takia etäopetuksessa olleisiin oppilaisiin oltiin tiiviissä yhteydessä. Pisin koulumatka, seitsemisen kilometriä, taittui valon nopeudella.
"Kaikille oppilaille soitettiin säännöllisesti ja heidät nähtiin livenä Teams-kokouspuhelun välityksellä", Kosola kertoo.
Hän välitti päivittäin koteihin WhatsApp-kännykkäsovelluksen kautta kuvia ohjelmasta ja tehtävistä, joihin oppilas vastasi valmiin tehtäväsivun kuvalla.
"Lisäksi luin tarvittaessa joitain kappaleita ääniviestinä samaa kautta oppilaille."
Näillä keinoin selvisi, missä kukin lapsi oppimisessaan menee.
"Varmasti oppimisvajetta on kouluissa tullut, ellei opettaja soittanut ja kysellyt perään. Itse soitin 12 kotiin viikossa. Tarvittaessa korjattiin matikan tehtäviä yhdessä sivusta otetun kuvan perusteella."
Muutamalle pudokkaalle riittää Kosolan mukaan tavanomainen kertausjakso, kuten muinakin syksyinä on ollut tapana.
Hankalinta etäopetuksessa oli kokeiden pito, minkä vuoksi oppimisen edistymistä seurattiin juuri tehtävien perusteella. 300 kuvaa viikossa kertoi paljon.
"Tiesin keväällä itse asiassa oppilaiden tilanteen tavanomaista lähiopetusta tarkemmin."
Läksyjä ei juuri tarvinnut antaa kello 9–13 kestäneiden koulupäivien päätteeksi.
Kouran koulun aurinkoisella pihamaalla kukat kukkivat ja pörriäis-live on käynnissä, kun lapset leikkivät siellä. Koronan välttämiseksi ryhmät on ohjattu omille alueilleen.
Kosola tietää monta asiaa, jotka puhuvat kyläkoulun puolesta. Hän katsoo kohti varjoisaa pihanurkkaa, jonne on vain päivässä kohonnut poikaryhmän kyhäämä rankamaja.
"Täällä voidaan toteuttaa oppilaiden kanssa melko vapaasti pihaleikkejä, ilman että kaupungin puutarhatoimi puuttuu asiaan."
Koulun läheinen kuivuri kiinnostaa kylän lukuisilla maatiloilla kasvaneita lapsia. Kuivuriin ei kuitenkaan ole lupa mennä – turvallisuussyistä.
"Meillä oppilaat kyllä tietävät, mitä kullakin pellolla kasvaa."
Kourassa opetusta voi antaa sekaryhmissä, vaikkapa erikseen liikkujille ja rentoilijoille. Kun jokainen oppilas tunnetaan, voi parhaille heistä antaa ohjauksessa jo seuraavan lukuvuoden materiaalia.
Kyläkoulussa vanhemmat oppilaat pitävät huolta pienistä. On myös aivan tavallista, että ala- ja yläluokan lapset leikkivät yhdessä.
"Aina ei tarvita opettajan sijaistakaan. Yläluokkien oppilaat voivat antaa tehtäviä ja auttaa niiden tekemisessä alempiluokkalaisia, jos joku meistä opettajista sairastuu."
Kaksi opetusryhmää per opettaja toimii hänen mukaansa järkevästi, mutta kolme olisi jo liikaa."
"Täällä päiväohjelmaa voidaan myös joustavasti ja nopeasti muuttaa leikkituokioksi, jos luokka ei jaksa."
Oppilaat kaipaavat arkea kesän jälkeen. Keväällä – ennen kuin kahden viikon lähiopetusjakso alkoi toukokuussa – tuli viestejä: saako jo tulla kouluun.
Tutusta arjesta huolehtii myös "keittolan täti", Anu Keskinen, joka tekee arkiruokaa kotimaisesta lihasta ja kasviksista vaativille asiakkailleen.
"Suosikkiruokia ovat nugetit, puurot, pinaattilätyt ja hernekeitto. Toiveruokana syntyy tortillaa", Keskinen listaa.
LUE MYÖS
