Tutkimus: Suomalaisista vain 9 prosenttia suhtautuu myönteisesti muuttoliikkeeseen kohti etelän kaupunkikeskuksia

Monet suomalaiset ovat viime vuosikymmeninä muuttaneet Uudenmaan kasvukeskuksiin. Kuva: Jaana Kankaanpää

Lähes joka toinen eli 46 prosenttia suomalainen asennoituu kielteisesti maan sisäiseen muuttoliikkeeseen kohti etelän kaupunkikeskuksia. Tulos käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta.

Kaksi viidestä eli 40 prosenttia vastaajasta suhtautuu siihen neutraalisti. Myönteisesti muuttoliikkeeseen suhtautuvia on alle kymmenesosa eli yhdeksän prosenttia.

Kielteisyys muuttoliikettä kohtaan on lisääntynyt. Vuoteen 2017 verrattuna aiempaa selvästi useampi suhtautuu varauksellisesti maan sisäiseen muuttoliikkeeseen kohti etelän kaupunkikeskuksia. Kielteisesti suhtautuvien määrä kasvoi 10 prosenttiyksiköllä.

Myönteisesti suhtautuvien osuus puolestaan väheni viidellä prosenttiyksiköllä.

Keskimääräistä torjuvammin muuttoliikkeeseen suhtautuvat yrittäjät, yli 60-vuotiaat, taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa asuvat. Varauksellisesti asennoituvia löytyy erityisesti perussuomalaisten ja keskustan tukijoiden keskuudesta.

Alueellisesti muuttoliikkeeseen kielteisesti suhtautuvia on pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuvista joka kolmas, Etelä-Suomessa lähes puolet, Länsi-Suomessa puolet sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa yli puolet. Kielteisesti suhtautuvia on kaikilla alueilla enemmän kuin myönteisesti suhtautuvia.

Oman asuinmaakunnan sisäistä muuttoliikettä kohti alueellisia kunta- ja kaupunkikeskuksia arvioidaan vähemmän kielteisesti kuin koko maata koskevaa muuttoliikettä kohden etelää. Lähes joka toinen suhtautuu asuinmaakunnan sisäiseen muuttoliikkeeseen neutraalisti. Vajaa kolmannes suhtautuu siihen kielteisesti, ja noin kuudesosa myönteisesti. Asuinmaakunnan sisäiseen muuttoliikkeeseen torjuvasti asennoituvien osuus on lisääntynyt kymmenellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2017.

Maakunnan sisäinen muuttoliike harmittaa keskimäärää useammin etenkin maaseutumaisessa ympäristössä asuvia.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 13.–18.3.2020 ja haastatteluja tehtiin yhteensä 1 053. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.