Neuvostokolhoosi muuntui tehokkaaksi suurnavetaksi
RAIKKÜLA, VIRO (MT)
Tõnu Rahula on työskennellyt Allikan maatilalla Raikkülassa 35 vuoden ajan.
Pitkän työuransa aikana Rahula on todistanut niin Allikan tilan omistajarakenteen muutosta ja lypsykarjatalouden teknologista kehitystä kuin myös koko virolaisen yhteiskunnan kokonaisvaltaista mullistusta.
Allika oli Neuvostoliiton romahtamiseen saakka massiivinen kolhoositila, jossa Rahula työskenteli teknologiapuolen johtajana.
Nyttemmin mies omistaa kaksi kolmasosaa maatilasta, joka on Viron kolmanneksi merkittävin yksikkö päivittäin lypsetyllä maidolla mitattuna. Maitoa kertyy tankkeihin päivittäin 26 000–27 000 litraa.
Allikassa on yhteensä 2 500 lehmää, joista puolet on lypsäviä. Maatilakompleksin yhteydessä sijaitsee myös 8 000 sian sikala.
”Vuoden 1993 jälkeen työntekijöiden määrä on vähentynyt merkittävästi ja eläinmäärä on samalla moninkertaistunut. Uusin teknologia mahdollistaa suuren tuotantovolyymin”, Rahula kertoo.
Kun Virossa siirryttiin suunnitelmataloudesta markkinatalouteen, joutui Rahula taistelemaan ensimmäisinä vuosina tosissaan vanhastaan pesiytynyttä kolhoosimentaliteettia vastaan.
”Työaikana juopoteltiin ja öisin piti olla vahdissa, ettei työkoneita, elämiä ja irtaimistoa varastettu. Nykyään sellainen työkulttuuri ei tulisi kysymykseen, mutta silloin sen kitkemisessä oli todellinen työ”, isäntä muistelee.
Töissä juomiseen on Allikassa ollut 1990-luvulta lähtien nollatoleranssi.
”Ryyppääminen, varastamisesta puhumattakaan, tietää välittömiä potkuja.”
Jukka Koivula
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
