Asiantuntijat huolissaantieverkon kunnosta
Suomi-areenan iikennekeskustelussa olivat Iiro Lehtonen (vas.), Tuomo Suvanto, Petteri Järvinen ja Karri Salminen. Jussi Partanen Kuva: Viestilehtien arkistoPORI (MT)
Kun kulut kasvavat ja resurssit niukkenevat, ollaan liikenneratkaisuissa valintojen äärellä.
Porissa järjestetty Suomi-areena–tapahtuma keräsi liikennepolitiikan asiantuntijat keskustelemaan tulevaisuuden suuntalinjoista perjantaina.
Suomen kuljetus- ja logistiikka-alan (SKAL) toimitusjohtaja Iiro Lehtosen mukaan perustienpitoon tarvitaan lisää panoksia.
”Kun Suomen perusväylät rapautuvat, ei voida edes ajatella pidemmälle vietyjä logistisia ratkaisuja. Tällä hetkellä edes teiden nykykuntoa ei kyetä säilyttämään, vaan se heikkenee jatkuvasti.”
Lehtosen mielestä hallitus tekee vääränlaista liikennepolitiikkaa siirtäessään määrärahoja tiestöstä raideliikenteeseen.
”Se on Suomen kaltaisessa maassa järjetöntä.”
ITS Finlandin puheenjohtaja Karri Salminen jakaa Lehtosen huolen tiestön rapautumisesta.
”Jos perusväylät rapistuvat, ei myöskään uusia palveluita pystytä toimittamaan teillä liikkuville.”
Tietokirjailija Petteri Järvisen mielestä suomalaisessa liikennepoliittisessa keskustelussa kyllä viuhuu keppi, mutta porkkanaa on tarjolla harvoin, jos ollenkaan.
”Yksityisautoilusta halutaan kyllä rangaista, mutta harvemmin mietitään, miten joukkoliikenteestä tehdään miellyttävämpää ja houkuttelevampaa.”
Salminen huomautti, että Tallinnassa joukkoliikenne on paikallisille maksutonta.
”Tämä on mielenkiintoinen kokeilu.”
Liikennepolitiikassa ollaan suurien haasteiden äärellä. Esimerkiksi bensan hinnan jatkuva nousu alkaa tuntua jo kestämättömältä itäisessä ja pohjoisessa Suomessa.
Toisaalta tulevaisuus tuo uudenlaisia teknologisia mahdollisuuksia.
”Uudet sovellukset etenevät huimaa vauhtia autoteollisuudessa. Kehitetään autoja, jotka kommunikoivat keskenään. Älyliikenne lisää liikenteen sujuvuutta ja tarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia,” Salminen totesi.
”Muutos on käsillä ja osittain jo läsnä. Monissa autoissa on navigaattori, joka on älyliikennettä. Jatkossa älykkään auton ja vanhan auton ero on mullistava. Se on kuin 90-luvulla markkinoille tulleen ensimmäisen nokialaisen kännykän ja nykypäivän älypuhelimen,” Järvinen vertasi.
Karri Salminen katsoo, että Suomessa perinteisesti vahvaa IT-alan osaamista voisi siirtää älyliikenteen piiriin.
”Kysymys on olemassa olevan teknologian ja osaamisen soveltamisesta kokonaan uudelle alueelle. Älyliikenne on globaalisti iso bisnes, jonka liikevaihto on vuosittain 200–300 miljardia euroa.
Uusi teknologia ja liikenneratkaisut eivät ole aina sopineet yhteen saumattomasti.
”VR:n lippu-uudistus ei sujunut toivotulla tavalla. Toisaalta mediassakin on vallalla sellainen käytäntö, että huono uutinen on ainoa uutinen,” Salminen sanoi.
”Uuteen teknologiaan ei pidä sukeltaa päätä pahkaa, vaan harkiten. VR on varoittava esimerkki, kun asiat menevät tältä osin pieleen,” Järvinen pohti.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
