August Uotila oli tuntematon kultakauden taiteilija
Vuosina 1858–1886 elänyt August Uotila kuului Suomen taiteen kultakauden eli vuosina 1880–1910 vaikuttaneiden taiteilijoiden sukupolveen. Alle 28-vuotiaana kuollut Uotila on jäänyt varsin tuntemattomaksi taiteilijaksi.
Joissakin yhteyksissä Uotilasta on käytetty määrettä talonpoikaistaiteilija, joka ei anna oikeata kuvaa kenties aikansa yhdestä kansainvälisimmistä taiteilijoistamme. Suomalaiset aikalaisarvioijat pitivät häntä jopa liiaksikin maailmankansalaisena.
”On hämmästyttävää, kuinka moniulotteinen hän oli. On joskus vaikea uskoa, että kyse on saman henkilön töistä. Hän kokeili mielellään eri tyylejä”, sanoo Amos Andersonin taidemuseon johtaja Kai Kartio.
August Uotilan teoksia on nyt yli sataan vuoteen ensimmäistä kertaa esillä laajassa näyttelyssä. Edellinen laaja katselmus oli muistonäyttely vuonna 1886.
Uotila ehti maalata tiettävästi 154 teosta, niistä näyttelyyn on pystytty jäljittämään kuutisenkymmentä. Näyttelyn kuraattori Synnöve Malmström sanoo, että teosten jäljittäminen on ollut ”tavattoman jännittävää”.
Uotilasta 1990-luvulla tutkielman tehnyt Tiina Penttilä sanoo, että mielikuva Uotilasta talonpoikaistaiteilijana perustuu paljolti hänen kuutamo- ja metsämaisemiinsa, jotka syntyivät, kun hän ulkomailla oleskelujensa välillä vietti viitisen vuotta Suomessa.
Uotila opiskeli alkuun Suomessa, mutta jatkoi opintojaan Pariisissa 1877.
”Ajalle tyypillisesti Uotila sai teoksiaan Pariisin salongeihin.”
Uotila etsi jatkuvasti uusia vaikutteita aikakautensa taiteesta. Hän oli ensimmäisten joukossa uusimpien suuntausten sovittamisessa suomalaisiin aiheisiin. Uotila tunnetaan hienostuneena värien käyttäjänä.
”Uotila kulki aika lailla omia polkujaan ja varsin yksin”, Penttilä sanoo.
Näyttelyn tunnuskuvana olevan Appelsiinitytön Uotila maalasi Pariisissa vuonna 1879. Hänen loppuaikoinaan maalaamansa Nizzan ja Korsikan näkymät ovat värikylläisiä ja valoisia. ”Hänen sivellintekniikkansa on poikkeuksellisen taitavaa”, sanoo Penttilä.
August Uotilan viimeiseksi teokseksi jäi Nuotanveto Korsikassa, jota hän elämänsä lopussa maalasi 14 päivää. Kahdeksan päivää maalauksen valmistumisen jälkeen hän kuoli kurkkutuberkuloosiin.
”Nuotanveto on synteesimäinen työ. Siitä löytyy monia elementtejä, mitä Uotila on vuosien varrella tehnyt”, Penttilä kertoo.
”Uotilan töissä on tietty tunnelma ja yksinkertaistettu värimaailma naturalismin yhteydessä, mistä olen viehättynyt.”
Uotilan suku oli 1500-luvulta alkaen asunut Urjalassa, mutta oli vahvasti kaksikielinen. Kahdeksanlapsisen perheen lapset saivat hyvän koulutuksen. Useimmat August Uotilan veljet käyttivät sukunimeä Favén ja heidän jälkeläisiään ovat muun muassa taiteilijat Antti Favén ja Mauri Favén.
Näyttelyn yhteydessä on julkaistu August Uotilaa ja hänen teoksiaan laajasti esittelevä teos.
MAIKKI KULMALA
Appelsiinitytön maalari –
August Uotila (1858-1886)
Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä 13.1.2014 asti.
August Uotila 1858–1886 –
Appelsiinitytön maalari. Synnöve Malmström (toim.). 238 sivua. SKS.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
