Vientihaluja olisi, rahoituksessa ollaan takamatkalla
Vesialalla on voimakas tahtotila vientiin, kertoo Suomen vesifoorumi ry:n toimitusjohtaja Katri Mehtonen.
Mehtosen mukaan vientiä harjoittavat pk-yritykset törmäävät kuitenkin jatkuvasti siihen, että Suomessa tulkitaan kilpailijamaita tiukemmin niin vienninedistämisen kuin kehitysyhteistyön tukia.
Esimerkiksi monissa muissa EU-maissa pienten ja keskisuurtenkaan yritysten ei katsota voivan kokonsa tähden edes häiritä kilpailua sisämarkkinoilla.
”Viennin tulee tietenkin olla sinällään kannattavaa, mutta hankkeiden alkuun saaminen edellyttäisi usein tukea, jota nykyisellään ei löydy. Käytännössä rahoituskeinot loppuvat juuri siinä kohtaa, missä niitä eniten tarvittaisiin.”
Tukea tarvittaisiin erityisesti esiselvitysten ja ensimmäisten kannattavuustarkasteluiden tekemiseen. Koko toiminnan budjettia ajatellen pienilläkin summilla – muutamasta kymppitonnista sataan tuhanteen – on Mehtosen mukaan tärkeä vipurooli.
”Rahoitus voisi olla myös lainamuotoinen siten, että yritys maksaisi selvityksen takaisin, mikäli hanke toteutuu.”
Aiemmin ministeriöt myönsivät avokätisemmin tukea vientihankkeiden alkuselvityksiin. Muun muassa Pietarin jätevesijärjestelmiin ja Tallinnan vesilaitoksen uudistamiseen herui vielä rahaa.
Maailmalla toimintamalli on edelleen yleinen: Esimerkiksi tanskalaisten menestys vihreän kasvun sektorilla nojaa ainakin osaksi siihen, että kansallista rahaa on käytetty vientiyrityksiä palvelevien selvitysten tekoon. Myös Ruotsilla katsotaan olevan käytössä Suomea monipuolisemmat viennin rahoituskeinot.
Samanveroisia rahoitusratkaisuja haluaa teollisen viennin pelastamiseksi kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.), joka on Finnveran hallintoneuvoston puheenjohtaja.
Mehtonen näkee vastaavaa korjattavaa kehitysyhteistyössä. Merkittävä osa Suomen tuesta kanavoidaan isojen kehitysrahoittajien kuten Maailmanpankin kautta. Pienten toimijoiden on vaikea edes osallistua suuren kokoluokan tarjouskilpailuihin, saati voittaa niitä.
”Olemme samaa mieltä ulkoministeriön kanssa siitä, että kehitysyhteistyö pitää toteuttaa kumppanimaan etuja katsoen. Koska suomalaisilla yrityksillä on hyvää osaamista, sitä kannattaisi suoremmin hyödyntää kumppanimaiden avuksi.”
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
