Myös ratsuhevosiahalutaan kimppaomistukseen
Suomessa on tarvetta luoda yhteis- eli kimppaomistusta myös ratsuhevosille.
Viime vuonna kilpailleista ravihevosista noin 40 prosenttia oli erisuuruisten kimppojen yhteisomistuksessa, mutta ratsuhevosille se on harvinaista.
Hevosopiston toimitusjohtaja Petri Meller arvioi, että harrasteratsuista joitain satoja on muutaman hengen yhteisomistuksessa. Hän ei tiedä yhtään kilparatsua, jonka joku porukka omistaisi yhdessä ja antaisi sen ulkopuolisen kilpailtavaksi.
”Kilpahevoset ovat usein vanhempien hankkimia tai ratsastajilla on yksityisiä tukijoita, jotka omistavat hevosen.”
Kimppa on Mellerin mielestä varteenotettava vaihtoehto myös harrastehevosta hankkivalle. Taloudellisen vastuun jako mahdollistaa hevosenpidon yhä useammalle. Lisäksi yhteisomistus tuo helpotusta ajankäyttöön.
”Vain harva ehtii yksin ratsastamaan kuutena, seitsemänä päivänä viikossa.”
Kimppaomistusta kehitetään osaamiskeskus Hippoliksen vetämässä Hevosen omistamisen kehittämishankkeessa.
”Kyselimme kasvattajien kiinnostusta myydä hevosia kimppahankkeeseen viime keväänä. Yhteydenottoja tuli useita”, Hippoliksen hallituksen puheenjohtajana toimiva Meller kertoo.
”Nyt kartoitamme tarjolla olevia hevosia, mutta mallikimppa on vielä kasaamatta. Tavoitteena on koota ehkä 100–200 ihmisen kimppa, joka omistaisi hevosen tai pari.”
Ajatuksena on, että jos jatkossa esimerkiksi 10 000 suomalaista haluaisi sijoittaa hevosen ostoon sata euroa, hevosten hankkimiseen olisi käytössä miljoona euroa. Kympin kuukausimaksu toisi rahaa hevosten ylläpitoon ja kouluttamiseen 100 000 euroa kuussa.
Trojka-hanke on Ruotsin Ratsastajainliiton hanke, jonka tavoitteena on parantaa kilparatsastuksen menestystä ohjaamalla lupaavia kouluhevosia nuorten huippuratsastajien käyttöön.
Hankkeen hevoset ovat yhteisomistuksessa: kasvattaja omistaa puolet, kilparatsastaja 40 ja liitto 10 prosenttia hevosesta. Liitto haluaa ottaa osaa omistukseen taatakseen huippuhevosen säilymisen maassa.
Hevoskasvattajalle hanke tarjoaa mahdollisuuden saada hevonen koulutetuksi maailman huipulle ja lisätä kiinnostusta kaikkia hänen hevosiaan kohtaan.
Vaikka hanke on vasta alussa, jo nyt mukana olevien kasvattajien muiden hevosten myyntihinnat ovat nousseet huutokaupoissa.
Ruotsalaishankkeessa kilpahevosen ylläpito jää yksin ratsastajan vastuulle.
Suomalaisessa mallissa kimppa omistaisi hevosen ja tarjoaisi sen ratsastajan koulutettavaksi ja kilpailtavaksi. Kimppa vastaisi hevosen ylläpidosta.
”Tämä on oikea tapa viedä suomalainen huippuratsastus olympiatasolle”, Meller sanoo.
”Jos meillä olisi joidenkin vuosien päästä esimerkiksi muutama sata ratsukimppaa, nuorilla lahjakkailla ratsastajilla olisi nykyistä paremmat taloudelliset edellytykset kilpailla ja maajoukkueen pohja laajenisi.”
Kimppaomistus olisi tärkeää myös suomalaiselle ratsuhevoskasvatukselle. Suomessa syntyy noin 400 ratsua vuosittain, mutta kasvatuksen kannattavuutta verottaa vähäinen kysyntä.
”Jos ratsukimppoja alkaa syntyä, hevoset saataisiin markkinoille sekä hyvään koulutukseen ja valmennukseen ajoissa”, Meller sanoo.
”Silloin hevosista voisi saada myös käyvän hinnan, joka niistä kuuluukin saada.”
Meller toivoo kilparatsastajien kiinnostuvan Suomessa kasvatetuista hevosista, sillä kotimainen hevosaines kestää kansainvälisen vertailun.
Hän ei usko, että suomalaisratsastajilla on hyviä hevosia, ellei niitä löydy kotimaasta.
”Kilpaura kannattaa rakentaa Suomessa kasvatettujen varaan, sillä yleensä saamme Euroopasta ne hevoset, jotka ovat jääneet sikäläisiltä huippuratsastajilta.”
TIINA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
