Ensimmäinen ternimaitohörppy on vasikalle elintärkeä
Vasikan ensimmäinen ateria ei saa olla lantakikkare vaan ensilypsyn ternimaitoa, muistuttaa tohtori Amy Stanton Wisconsinin yliopistosta Yhdysvalloista.
Vastasyntyneen vasikan suolistossa on reitti, josta ternimaidon suuret molekyylit voivat imeytyä elimistöön. Reitti ei kuitenkaan tunnista molekyylien laatua ja läpäisee myös taudinaiheuttajia.
Molekyylien tie elimistöön alkaa sulkeutua heti ensimmäisen aterian jälkeen riippumatta siitä, mitä se sisältää. Siksi vasikalle on elintärkeää saada ensimmäisellä juottokerralla nopeasti laadukasta ternimaitoa riittävän paljon.
Stanton alusti Pro Agrian maitovalmennuksessa syyskuun alussa Vantaalla.
Jotta syntyvän vasikan turpa ei tökkää lantaan, poikimisympäristön on oltava puhdas ja kuiva.
Stanton neuvoo tekemään 30 sekunnin testin. Pehkuissa, jonne vasikka syntyy, ollaan polvillaan puoli minuuttia. Jos ylösnoustessa polvet ovat puhtaat ja kuivat, ympäristö on kunnossa.
Emänkin on oltava siisti, koska vasikka hamuaa utaretta lehmän mahan alta kyhnäten myös kylkiä ja jalkoja.
Ternimaidossa on rasvaa, proteiineja ja vasta-aineita eli immunoglobuliineja eniten heti poikimisen jälkeen lypsetyssä maidossa. Sen jälkeen pitoisuudet laskevat nopeasti, muistuttaa Vantaalla puhunut eläinlääkäri ja tutkija Ann-Helena Hokkanen Savonia-ammattikorkeakoulusta.
Vastasyntyneelle vasikalle annetaan ternimaitoa niin paljon kuin se jaksaa juoda, Hokkanen muistuttaa. Omalla tilallaan hän juottaa vasikkaa samalla, kun sen emä vielä nuolee jälkeläistään kuivaksi.
Stanton kertoo tutkimuksesta, jossa selvitettiin ensimmäisen juoton ternimaidon määrän vaikutusta vasikkakuolleisuuteen.
Holsteinvasikoille annettiin ternimaitoa 12 tunnin kuluessa syntymästä.
Vasikoista, jotka saivat maitoa 2–4 kiloa, kuoli 15 prosenttia. 5–8 kiloa juoneiden joukossa kuolleisuus oli kymmenen prosenttia. Ryhmästä, joka sai maitoa 8–10 kiloa, kuoli runsas kuusi prosenttia.
Stantonin mukaan vasikkaa pitää ruokkia pakolla, jos se ei suostu imemään maitoa riittävästi.
Letkun käyttöä on syytä harjoitella, jotta tositilanteessa vasikan elimistö ei vahingoitu ja letku menee varmasti ruokatorveen keuhkoputken sijaan.
Kaikki ternimaidon käsittelyssä käytetyt välineet puhdistetaan ja desinfioidaan, Stanton muistuttaa puhtauden tärkeydestä.
Ternimaidon laatua voi arvioida silmämääräisesti, mikä ei kuitenkaan ole kovin luotettava keino.
Pitoisuudeltaan paras maito on menetetty, jos lehmä vuotaa. Selvää on, että utaretulehdusmaitoa ei juoteta vasikalle, professori painottaa.
Laadukkaassa ternimaidossa on tärkeintä vasta-ainetta IgG:tä yli 50 grammaa litrassa. Tilalla ternimaidon laatua voi selvittää Brix-refraktometrillä tai kolostrometrillä.
”Laadultaan tuntematonta ternimaitoa ei kannata pakastaa”, Hokkanen muistuttaa.
Ternimaito säilyy pakastimessa enintään puoli vuotta. Sitä ei saa sulattaa liian kuumassa, jotta proteiinit eivät ala saostua.
Maitoerät pitää merkitä huolellisesti: päivämäärä, mikä lehmä ja monesko lypsy.
Ternimaitoa ei pidä säilyttää jääkaapissa yli kahta vuorokautta eikä yli litran suuruisissa astioissa, koska niissä maito ei jäähdy riittävän nopeasti.
Ternimaitoa ei koskaan saa jättää huoneenlämpöön.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

