VIERASKOLUMNI Maaseudun tiedotusmarginaali
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi hiljattain Maaseutubarometrin ja Maaseutukatsauksen. Ne luotaavat monipuolisten aineistojen avulla maaseudun tulevaisuuden näkymiä ja asemaa. Käy ilmi, että maaseutu ja sen asukkaat voivat lisätä monin tavoin Suomen hyvinvointia ja kilpailukykyä.
Suuria mahdollisuuksia liittyy esimerkiksi lähiruokaan, hajautettuun energiantuotantoon, luontoon, väljyyteen, asumismahdollisuuksiin, matkailuun, suureen hiljaisuuteen, metsien rauhaan. Maaseudun osoitetaan monin tavoin vastaavan yhteiskunnalliseen kysyntään.
Kansalaiset suhtautuvat maaseutuun myönteisesti ja maaseutua pidetään tärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa. Sen tulevaisuudesta kannetaan huolta.
En huomannut yhdenkään poliitikon reagoivan uusimpaan maaseututietoon. Muissa kuin maaseutuun läheisesti kytkeytyvissä viestimissä Maaseutubarometrin ja Maaseutukatsauksen tulokset päätyivät palstantäytteiksi. Maaseutuun liittyvät ilmiöt koetaan ilmeisen vähämerkityksellisiksi. Maaseutu ja sen asukkaat eivät kiinnosta.
Toisaalta laajaa huomiota sai helmikuun alussa julkaistu tilasto, jossa kerrotaan maaseudulle viime vuonna suuntautuneista rahavirroista. Median intoa lisäsi, että tiedot saatiin yksittäisten tuensaajien tasolla. Annettiin ymmärtää, että he voivat vapaasti päättää saamansa rahan käyttötarkoituksesta ja että rahat tulevat puhtaana käteen.
Suomenkielisen Ylen nettisivulla heidät esiteltiin tukirohmuina. Myöhemmin otsikko siistiytyi tuensaajiksi. Vahinko oli kuitenkin tapahtunut: alkuperäinen otsikko paljasti Ylen uutistoimituksen asenteellisuuden ja tietämättömyyden.
Ylen uutisointi antoi ymmärtää, että kaikki maaseudulle ohjautuva raha on maataloustukea. Tämä ei pidä alkuunkaan paikkansa, sillä merkittäviä summia käytetään esimerkiksi kansalaislähtöiseen kylien kehittämiseen, kulttuurihankkeisiin tai laajakaistojen rakentamiseen.
Kerrottiin jopa yliopistojen saaneet maataloustukea, vaikka todellisuudessa oli kyse esimerkiksi maaseudun uuden yrittäjyyden edistämiseen tarkoitetuista määrärahoista. Maaseutu ja maatalous eivät ole sama asia. Tätä etenkään osa Ylen toimittajista ei vieläkään käsitä.
Leimaavassa uutisoinnissa jäi kertomatta, että varsinainen maataloustuki kompensoi tuotantokustannuksia ja takaa kohtuuhintaisen ruuan.
Maataloustuet eivät suinkaan kohdistu viljelijöille puhtaana käteen, vaan niiden avulla taataan viljelijäperheille edes välttävä elintaso kovassa kilpailutilanteessa, jossa vastassa ovat luonnonmaantieteellisesti paljon edullisemmissa olosuhteissa työskentelevät EU-viljelijät. Esimerkiksi ranskalaiset viljelijät saavat suurempia tukia kuin suomalaiset.
On raflaavaa kertoa Björn Wahlroosin saamista tuista. Samalla olisi kuitenkin kohtuullista kertoa, että ne kohdistuvat hänen maatilayritykseensä, eivät hänelle henkilökohtaisesti. Myös suuret tilat ovat oikeutettuja maataloustukeen riippumatta niiden omistajien muista aktiviteeteista.
Tarkoitushakuisen uutisoinnin ei soisi kuuluvan etenkään Ylen uutistoimituksen periaatteisiin. Ennen viljelijöitä, maaseutuyrittäjiä ja maaseudun kehittäjiä raskaasti leimaavien uutisten julkaisemista voisi tarkistaa perusfaktat. Liian usein tunnekylläisen tietämättömyyden lietsoma maatalous- ja maaseutuvihamielisyys selättää hyvän journalismin periaatteet.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
