EU:n saatava ensin järjestelmänsä kuntoon
Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen pitää Australian päästökauppajärjestelmää kiinnostavana.
Hänen mukaansa ruuan ja bioenergian tuotanto joutuvat törmäyskurssille EU:n nykyisellä politiikalla. Ruokapula iskee lopulta köyhimpiin kehitysmaihin.
”Australian malli olisi sopusointuisempi tapa ravinnontuotannon tarpeiden huomioon ottamiseen.”
Vastaavan järjestelmän käyttöönotto Euroopassa voi kuitenkin tulla kyseeseen vasta, kun nykyisen järjestelmän ongelmista on selvitty.
”Päästöoikeuksia on liikkeellä mahdottomasti. Vuoden 2020 päästöjen vähentämisen tavoite on jo saavutettu”, Ollikainen sanoo.
Tavoite on, että vuonna 2020 kasvihuonekaasupäästöjä tuotetaan 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1990.
Käytännössä tavoitteen saavuttaminen näkyy siten, että päästöoikeuden hinta on painunut ennätyksellisen alas, reiluun kolmeen euroon.
Tilanne voi kuitenkin muuttua.
”Jos EU asettaisi tavoitteeksi vähentää päästöjä vuoteen 2050 mennessä 80–95 prosenttia – sellaisesta on liikkunut huhua – silloin käyttöön täytyisi ottaa kaikki keinot, joista saadaan negatiivisia päästöjä. Esimerkiksi hiilensidonta olisi silloin tarpeen”, Ollikainen sanoo.
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
