”Markkina-alueen laajennus kuolleena syntynyt ajatus”
”Ajatus siitä, että hallitus tai eduskunta voisi laajentaa maidon markkina-aluetta, on kuolleena syntynyt”, yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki Aalto-yliopistosta sanoo.
Hänen mukaansa markkina-
alueen määrittely on tosiasiakysymys eikä sitä voida lakiteitse muutella.
”Määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä voidaan toki keskustella yksittäistapauksessa, mutta esimerkiksi tuoremaidossa oikea markkina-alue on Suomi, koska maito on nopeasti pilaantuvaa. Juusto on jo eri asia.”
Kuoppamäen mukaan maitoa tuodaan ulkomailta Suomeen vain ”minimalistinen” määrä.
”Tuonnin pitäisi olla yleisten määrittelyjen mukaisesti olla vähintään kymmenen prosentin paikkeilla, että markkina-aluetta voitaisiin laajentaa.”
Kuoppamäen mukaan maidon tuonnin olisi pitänyt alkaa kasvaa roimasti silloin, kun Kilpailu- ja kuluttajavirasto määräsi Valiota nostamaan perusmaitojen hintaa.
”Tuonti ei kuitenkaan kasvanut paljon, joka kertoo myös siitä, että Suomi on sopiva markkina-alue.”
”Jos tuonti olisi kasvanut, olisi saatu kokeellinen näyttö laajemmista markkinoista. Sellainen saatiin esimerkiksi silloin, kun sähkön hintaa nostettiin ja se lisäsi tuontia.”
Kuoppamäen mukaan poliitikkojen ei ole nyt syytä mennä sorkkimaan asiaa, joka on korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä vallan kolmijako-opin mukaisesti.
Periaatteessa eduskunta voi muuttaa tai säätää kilpailulakeja, mutta jos ne ovat EU:sta lähtöisin, muutokseen täytyy saada EU:n hyväksyntä.
”Tosin ei ole oikeudellisesti mahdollista, että Suomi vesittäisi määräävän markkina-aseman väärinkäytön sisältöä siten, että kilpailuoikeuden tehokkuus heikkenisi.”
”Asiassa sovellettiin myös EU-sopimuksen määräävän aseman väärinkäyttöä koskevaa 102-artiklaa, jota Suomessa ole toimivaltaa lähteä rajoittamaan”.
Jouko Kyytsönen
Maataloustuotteiden
markkina-alueista lisää takasivulla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
