Zombiyritykset jarruttavat tuottavuutta – "Suomessa olisi potentiaalia parempaankin"
PTT:n toimitusjohtajana aloittanut Markus Lahtinen ei halua nimetä yksittäisiä yrityksiä kannattamattomiksi zombeiksi, vaikka kansantaloudessa ongelma tunnetaankin.
Omaleimaisen tutkimusyhteisön PTT:stä tekevät maa- ja elintarviketalous sekä metsä- ja ympäristötalouden tutkimus, kuvaa toimitusjohtaja Markus Lahtinen PTT:n painopisteitä. Kuva: Kari SalonenSuomen kansantalouden tuottavuuskehitys laahaa ja tuottavuuden kasvu on jämähtänyt puoleen prosenttiin vuodessa. Suomessa hyvin toimivat instituutiot ja korkea koulutustaso antaisivat potentiaalia talouden ja hyvinvoinnin kannalta parempaankin.
"Pidemmän päälle taloudellisen hyvinvoinnin kannalta tuottavuus on kaikki kaikessa. Miksi tuottavuus sitten on niin alhainen sekä meillä että muuallakin, on keskeinen kysymys. Suomessa potentiaalia olisi parempaan kansainvälisestikin", arvioi Pellervon taloustutkimuksen PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
KTT Markus Lahtinen aloitti Pellervon Taloustutkimuksen PTT:n uutena toimitusjohtajana joulukuun alusta. Lahtinen siirtyi PTT:n johtoon valtiovarainministeri Matti Vanhasen erityisavustajan tehtävästä.
Hän ennätti avustaa ministeriössä edellisiäkin keskustan ministereitä Katri Kulmunia, Mika Lintilää sekä myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana.
PTT on Lahtiselle tuttu talo, sillä hän toimi PTT:n kansantalouden tutkimusryhmän vetäjänä vuoteen 2015 saakka.
Ekonomistina Lahtisen tausta on makrotaloustieteen puolella. Hän arvelee, että toimitusjohtajavaihdoksen myötä PTT tulee näkymään vahvemmin talouspoliittisessa keskustelussa.
Kevyt rahapolitiikka ja koronapandemian myötä nollakorkojen aika jatkuvat arvioitua pidempään. Finanssipolitiikalla valtio pitää pystyssä yrityksiä, toimialojakin, joilta korona on vienyt kysynnän ja asiakkaat.
Niin ikään tuottavuuden mittaamisessa on haasteensa, vaikkapa vanhusten palveluissa. Julkiset palvelut sisältävät muitakin arvoja kuin tuottavuuden maksimointi.
Lahtinen pitää oikeana politiikkana sitä, että valtio korvaa tuilla koronan vaikutuksia yrityksille. Sivuvaikutuksena se voi kasvattaa niin sanottujen zombiyritysten määrää. Zombiyritykset ovat heikosti kannattavia yhtiötä. Olemassaolollaan nämä estävät uusien, vauhtiin päästessään tehokkaampien ja ketterämpien yritysten tuloa markkinoille.
Markkinataloudessa kannattamattomien ja uusiutumattomien yritysten joiden pitäisi antaa kaatua. Zombit ovat puolikuolleita, yli kymmenen vuotta toimineita yrityksiä, jotka eivät ole kolmeen vuoteen pystyneet tuottamaan edes markkinakoron verran tulosta.
"Suomessakin ultrakevyt EKP:n rahapolitiikka auttoi zombiyrityksiä selviytymään finanssikriisistä", kirjoitti PTT:n toimitusjohtajana (1981–1996) työskennellyt Pertti Kukkonen vuosi sitten silloin 40-vuotiaan PTT:n juttusarjassa.
Rahoitus on hinnaltaan kevyttä, julkiset tuet saatavilla. Korona on kuitenkin ollut sellainen shokki, johon Lahtisen mielestä yritysten ei voida kohtuudella olettaa varautuvan.
Syntyykö pidemmällä aikavälillä innovaatioita Suomessa?
"Meillä on paljon parempaan potentiaalia. Hyvä koulutus- ja oikeusjärjestelmä ovat talouden vahvuuksia, jotka tyypillisesti korreloivat kohtuullisen tuottavuuskehityksen kanssa. Nokian jälkeisessä maailmassa sitä ei kuitenkaan ole tapahtunut", ekonomisti Lahtinen harmittelee.
Allokoidaanko työvoimaa ja pääomia riittävän tehokkaasti uusille aloille ja nopeammin kasvaviin yrityksiin? Syitä markkinatalouden puutteisiin ei Lahtisen mukaan täysin tunneta, "mutta tämä on keskeinen tutkimuskysymys".
Jähmeyttä taloudessa kiistatta on, koska tuottavuus kehitys on ollut pitkään heikko. Toimialojen sisälläkin on eroja. On hyvin tiedossa yrityksiä, jotka eivät ole vuosiin tuottaneet voittoa. Yksittäisiä yhtiöitä Lahtinen ei halua nimetä zombeiksi.
"Kansantaloudessa ongelma tunnetaan, yritystasolla yhtiöllä voi silti olla kantava tarinansa huolimatta heikosta kannattavuudesta."
Heikon tuottavuuskehityksen ohella Suomen yrityssektorilla on toinenkin ongelma:
"Toimialasta riippumatta pitäisi olla myös erittäin nopeasti kasvavia "gaselliyrityksiä". Ne puuttuvat."
Gasellit kasvavat nopeasti kansainvälisiin mittoihin. Miksi puuttuu rohkeutta kasvaa isoksi? Vastausta ei ole antaa ekonomisti Lahtisellakaan. Lisäksi potentiaaliset myydään pois nopeasti, usein ulkomaille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
