Itämeren tila vaatii lisää leikkauksia ravinnevalumiin

Suomi on vähentänyt vuotuista fosforikuormitustaan 300 tonnia ja typpeä 5000 tonnia vertailujaksojen 1997-2003 ja 2008-2012 aikana. Nyt pitäisi nipistää vähintään saman verran. Keinoja etsitään niin maataloudesta kuin kalankasvatuksestakin. Merenhoitosuunnitelma asettaa tavoitteita myös laivaliikenteelle ja muoviroskan vähentämiselle. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Itämeren ravinnekuormitus on laskenut 1980- ja 90-lukujen vaihteen huipusta 1950–60-lukujen tasolle. Silti rehevöityminen jatkuu.

Ympäristöministeriön (YM) mukaan Suomen täytyy vähentää fosforikuormitustaan 440 tonnia ja typpipäästöjään 6 600 tonnia vuodessa. Vain siten rannikkovesien tila paranee.

Uusia keinoja tarvitaan, sillä toteuttamalla kuultavana olevat alueelliset vesienhoitosuunnitelmat vuosiksi 2016–2020 vähennyksistä saavutetaan vain puolet.

Uutta merenhoitosuunnitelmaa varten lasketut tavoitteet ovat tiukemmat kuin Itämeren suojelukomission (Helcom) asettamat. Helcomin mukaan Suomen pitää leikata vuoteen 2021 mennessä vuosittain 330 tonnia fosforia ja 2 430 tonnia typpeä.

YM:n neuvotteleva virkamies Maria Laamanen huomauttaa, että Suomen oma tavoite on kovempi, koska sillä tähdätään rannikkovesien puhdistamiseen.

Ministeriö järjesti maanantaina tiedotustilaisuuden merenhoitosuunnitelmasta. Seuraavan hallituksen on tarkoitus hyväksyä se vuoden loppuun mennessä.

Suunnitelman laatimiseen velvoittaa vuonna 2008 voimaan astunut EU:n meristrategiadirektiivi. Suomi on tarttunut työhön rantavaltioista ensimmäisenä. Esimerkiksi suuren saastuttajan, Puolan, aikataulu on vielä auki.

Suomessa Itämeren suurin kuormittaja on maatalous ja toiseksi suurin yhdyskuntien jätevedet.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) painottaa yhteistyön tärkeyttä. Viljelijät ovat tehneet jo paljon, mutta silti maatalouden päästöjä on leikattava yhä.

Keinovalikoima urakkaan saadaan ravinteiden kierrätykseen tähtäävästä Raki-ohjelmasta. Pääpaino on lannan kierrättämisessä pelloille ja energiaksi.

Ohjelman viimeinen hankehaku alkoi maanantaina. Painopisteet haussa ovat taloudellinen kannattavuus ja kustannustehokkuus, menetelmien jalkauttaminen, laaja-alainen yhteistyö ja viestintä.

Itämeren vointi on monelta osin huono. Rehevöitymisen ohella meriluonnon monimuotoisuus kärsii ja kaloihin kertyy epäpuhtauksia.

Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelmaksi sisältää 35 uutta toimenpidettä. Uusina joukossa ovat muun muassa roskaamisen ehkäisy ja meluntorjunta.

Kuluttajille sälytetään vastuuta ruokahävikin vähentämisestä.

Merenhoito maksaa vuosina 2016–2022 noin 64 miljoonaa euroa.

KATJA LAMMINEN

Merenhoitosuunnitelma on

lausunnolla 31.3. asti.

Raki-ohjelman hankehaku

jatkuu 27.3. asti.

Viljelijät ovat tehneet jo paljon, mutta silti maatalouden päästöjä

on leikattava yhä.«

Avaa artikkelin PDF