Sisäministeri Mikkonen: Suomeen tulee ukrainalaisia, jotka eivät tukeudu viranomaisiin – turvapaikkahakemusten määrä on pysynyt maltillisena

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) kertoi Suomeen tulleen ihmisiä, jotka eivät ole tukeutuneet viranomaisiin ja majoittuvat tuttujen ja sukulaisten luona. Kuva: LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

Suomi on nostanut valmiutta ja majoituspaikkoja Ukrainan sodan seurauksena Suomeen saapuvien auttamiseksi, kertoi sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) asiaa käsittelevässä tiedotustilaisuudessa. Turvapaikkoja ei ole toistaiseksi kuitenkaan laajamittaisesti haettu.

Mikkonen kertoi, että Suomeen tulleet ihmiset majoittuvat pääosin tuttujen ja sukulaisten luona.

"Suomeenkin on jo tullut omia reittejä ukrainalaisia, jotka eivät ole tukeutuneet viranomaisiin", hän kertoi.

Maahanmuuttoviraston apulaispäällikkö Elina Immonen kertoi tilaisuudessa, että tänä vuonna Ukrainan kansalaiset ovat jättäneet Suomessa 686 turvapaikkahakemusta ja majoituspaikkoja nostettu nyt noin 2 000 paikalla.

Sisäministeriön tietojen mukaan koko Euroopassa on haettu Ukrainan sodan seurauksena vain 5 000 turvapaikkaa, vaikka yhteensä jo yli 1,7 miljoonaa ihmistä on paennut hyökkäystä Ukrainasta.

Ministeri Mikkonen ei vielä osannut arvioida kustannuksia tai Suomeen lopulta saapuvien ihmisten määrää. Mikkonen arvioi, että suurin joukko hakeutuu sellaisiin maihin, joissa on laajempia ukrainalaisyhteisöjä jo valmiiksi.

Euroopan unionin sisäministerit sopivat aiemmin tilapäisestä suojelusta Ukrainasta sotaa pakeneville. Päätöksen perusteella Ukrainasta tulevat pakolaiset saavat oleskeluluvan Suomeen tai muihin EU-maihin ilman erillistä turvapaikkaprosessia.

EU:n tilapäisen suojelun direktiivi on jo vuodelta 2001, mutta sen perusteella ei ole aiemmin toimittu. Se on tarkoitettu joukoittaisen maahantulon tilanteisiin, joissa EU-alueelle saapuu kolmansien maiden kansalaisia, jotka eivät voi palata kotimaahansa sodan, väkivallan tai ihmisoikeusloukkausten takia.

Mikkonen on jo aiemmin kertonut, että ukrainalaisilla on oikeus majoitukseen, toimeentuloon, koulunkäyntiin, päivähoitoon ja terveydenhuoltoon. Lisäksi heillä on välitön oikeus työntekoon.

Suomessa on viime päivinä uutisoitu täysistä junista, kun osa venäläisistä on halunnut poistua maasta. Venäjällä on säädetty nopeassa aikataulussa muun muassa lakeja, jotka vaikeuttavat sodan kritisoimista maassa.

Venäjä on ainakin toistaiseksi arvioitu Suomessa turvalliseksi maaksi, mutta myös venäläisten mahdollinen tarve turvapaikkaan arvioidaan yksilöllisesti.

Sisäministeri Mikkosen mukaan myöskään Venäjältä ei ole näkynyt turvapaikkaryntäystä.

"Kyllä me olemme tietysti varautuneet monenlaisiin erilaisiin skenaarioihin", hän sanoi.

Muun muassa julkisessa keskustelussa on aika ajoin spekuloitu myös, voisiko Venäjä päätyä käyttämään turvapaikanhakijoita vaikuttamisen välineenä aiempien Valko-Venäjän rajatapahtumien tyyliin.

Mikkonen totesi, että myös mahdolliseen erilaiseen vaikuttamiseen on varauduttu.