Iittiläismies avaa Suomen eteläisimmän porotilan: "En missään tapauksessa halua vahingoittaa kenenkään elinkeinoa"
Tapani Vähäkuopus ei halua verrata itseään Lapin poromiehiin. Enemmänkin hänen ajatuksenaan on pitää eläintarhaa.
Tulevaisuudessa Vähäkuopus suunnittelee saavansa porotilaltaan rahaa lähinnä matkailun muodossa.Iittiläinen Tapani Vähäkuopus avaa ensi vuoden tammikuussa luultavasti Suomen eteläisimmän porotilan Pohjois-Kymenlaaksoon Jaalaan Kimolan kylään.
Vähäkuopus kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että porotilan perustamisen taustalla on halu rauhoittaa tahtia ja päästä lähemmän luontoa. Ennen porotilan perustamista mies on ehtinyt työskentelemään yli 20 vuoden ajan turvalasien parissa.
"Kun löytyi sellainen maanomistaja, jolta pystyin vuokraamaan maata, siinäpä ne palaset alkoivat loksahdella kohdalleen", hän kertoo.
Porot eivät kuitenkaan ole Vähäkuopukselle vieraita, sillä hän on elänyt lapsuutensa porojen parissa pohjoisessa Suomessa.
Porotilan suunnittelu lähti konkreettisesti liikkeelle Vähäkuopuksen mukaan viime joulun aikaan. Tuolloin hän alkoi esimerkiksi olla yhteydessä viranomaisiin ja poromiehiin.
Tällä hetkellä porotilalla on kaikkiaan kahdeksan poroa. Ennen joulua Vähäkuopus tavoittelee tilalleen 20 poroa. Pitkällä aikavälillä suunnitelmissa on kasvattaa poromäärä noin 100 poroon.
20 poroakin saattaa olla kovan työn takana, sillä Vähäkuopus kertoo kohdanneensa vaikeuksia porojen hankinnassa.
"Paliskuntain yhdistys on sitä mieltä, että poroja ei saa ottaa poronhoitoalueen ulkopuolelle. Siksi poromiehet eivät suurin piirtein uskalla antaa niitä", hän kuvailee.
Paliskuntain yhdistyksen kannasta huolimatta Vähäkuopus on saanut hankittua yksittäisiä poroja eri tiloilta.
Se, että paliskuntain yhdistys ei pidä porojen siirtämisestä etelään, oli Vähäkuopuksen tiedossa jo silloin, kun hän alkoi toteuttaa ideaansa porotilasta ja kysymään poromiehiltä poroja tulevalle tilalleen.
Koska Vähäkuopus tiesi paliskuntain yhdistyksen suhtautumisen asiaan, hän päätti pitää porojen hankinnan kanssa matalaa profiilia.
"En missään tapauksessa halua vahingoittaa kenenkään elinkeinoa", hän sanoo.
Monet ovat sitä mieltä, että poronhoitoaluetta pitäisi pienentää nykyisestä. Vähäkuopus ei tälle tielle lähtisi.
"Minusta se on täysin järjetöntä", hän toteaa.
Maamme eteläisimmän porotilallisen ajatuksen taustalla on esimerkiksi se, että poronhoitoalue on vuosien saatossa vakiintunut tietylle alueelle. Lisäksi elinkeinon perinne elää vahvana poronhoitoalueella. Hän kannattaa sitä, että porohoidon kulttuuri säilyy nykyisellä alueellaan. Porot ovat nimittäin Vähäkuopuksen mielestä yksi Lapin vetonauloista.
Tulevaisuudessa Vähäkuopus suunnittelee saavansa porotilaltaan rahaa lähinnä matkailun muodossa. Sen sijaan porojen kasvattaminen lihan takia ei hänen ajatuksissaan ole.
"Näen itseni esittelemässä poroja ja kertomassa niistä ihmisille. Minä pidän käytännössä eläintarhaa täällä", Vähäkuopus visioi tilansa tulevaisuutta.
Porotila tavoittelee asiakkaakseen erityisesti venäläisiä ja aasialaisia turisteja.
Etelä-Suomeen porotilaa perustava Vähäkuopus ei pidä siitä ajatuksesta, että häntä verrattaisiin Lapin poromiehiin.
"Minusta on väärin ruveta vertaamaan. En hyväksy sellaista ajatusta, että minä muka haluaisin tuoda Lappia tänne Etelä-Suomeen", hän huomauttaa.
Toisaalta mies ei edes usko pärjäävänsä Lapille.
"Lapin kanssa minä en kilpaile. Se on liian kova haaste", Vähäkuopus päättää.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Kouvolan Sanomat.
Juttua korjattu 12.12. 2017 klo 9.40. Porotarha sijaitsee Jaalan Kimolassa, ei Iitissä, kuten aiemmin kerrottiin.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
