Mobiiliyhteys on riittävä jo lähes joka toiselle
Viestintäviraston tuoreen katsauksen mukaan 43 prosenttia kansalaisista arvioi pärjäävänsä pelkällä mobiililla laajakaistalla. Lähes yhtä moni eli 41 prosenttia tarvitsee myös kiinteän yhteyden. Epävarmoja on noin joka kuudes.
Liikkuvaan laajakaistaan tyytyvien osuus on noussut tasaisesti. Vielä kolme vuotta sitten enemmistö piti kiinteää yhteyttä välttämättömänä.
Viestintäviraston päällikkö Päivi Peltola-Ojala arvioi, että mobiiliyhteyden suosion lisääntyminen kertoo erilaisista käyttötarpeista ja siitä, että tarjolla olevat vaihtoehdot vaihtelevat asuinpaikan mukaan.
”Varmasti monilla alueilla, joilla ei ole paljon käyttäjiä ja joilla mobiiliverkot on jo päivitetty nopeammiksi, perustaso on ihan riittävä pankkiasioihin ja monenmoisiin arjen palveluihin.”
Suurimmat operaattorit Elisa, Sonera ja DNA sekä kahden viime mainitun yhteisyritys Suomen Yhteisverkko Oy ovat panostaneet kiivaasti reilun vuoden ajan 4G-verkon rakentamiseen.
Suomen Seutuverkot ry:hyn kuuluvat paikalliset verkkoyhtiöt ovat kritisoineet suurten operaattorien markkinointia harhaanjohtavana.
”On suorastaan vastuutonta väittää, että mobiiliratkaisut voisivat toimia ainoana internetyhteyden kanavana missään”, toteaa Seutuverkkojen hallituksen jäsen Tommi Linna tiedotteessa.
Viestintäviraston kuluttajatutkimuksessa kiinteää yhteyttä tarvitsevat pitivät mobiiliyhteyttä liian hitaana ja epäluotettavana. Kiinteää kaivattiin ennen kaikkea television ja muun liikkuvan kuvan katseluun, ohjelmistojen lataamiseen sekä opiskeluun.
Selvityksen mukaan suurimmalla osaa vastaajista on käytössään joko 2–10 tai 10–30-megainen yhteys. Hieman yllättäen yli 40 prosenttia vastaajista ei osannut nimetä liittymäsopimuksessa ilmoitettua nopeutta, mikä kertonee nimen omaan älypuhelin- ja tablettiliittymien lisääntymisestä.
”On fakta, että langaton verkko on aina jaettua. Ei voida taata, että todellinen yhteysnopeus on se, mitä markkinointiviesteissä on kerrottu. Nopeus vaihtelee monesta asiasta riippuen”, toteaa Päivi Peltola-Ojala.
Kun nettiä hyödyntävien laitteiden määrä kasvaa kodeissa, samalla kasvaa myös tietoliikennekapasiteetin tarve.
Suomen Seutuverkkojen puheenjohtaja Jarno Laitinen muistuttaa, että myös mobiilimastot eli 3G- ja 4G-verkkojen tukiasemat vaativat toimiakseen kiinteää verkkoa.
”On hyvä, että markkinoille on tullut tehokkaampia verkkoja kuten 4G. Mutta mikä tahansa langaton yhteys, olkoon mobiili tai wifi, on aina parhaimmillaan, kun se on kytketty suoraan valokuituun.”
Viestintäverkkoasiantuntija Harri Grönroos Viestintävirastosta listaa joukon etuja, joita kiinteä valokuituverkko mahdollistaa.
”Sosisaali- ja terveyspalvelut alkavat siirtyä verkkoon, maatalouden karttapohjaiset hakemukset ja suunnitelmat ovat siellä pitkälti jo nyt, lisäksi tv-signaalia saadaan välitettyä verkon kautta.”
Luotettava yhteys on varsinkin yritystoiminnalle elinehto. Tietoliikenneyhteydet ovat yhtä olennainen osa rakennusten infrastruktuuria kuin sähkö, vesi ja lämpö.
Tulevaisuutta ovat myös M2M- eli machine to machine -toiminnot, joissa koneet keskustelevat keskenään. Monet tuotannonohjausjärjestelmät maatiloillakin toimivat jo nykyisellään etäyhteyksien varassa.
”Se mahdollistaa esimerkiksi älykkäät herätykset säätilan mukaan. Lisäksi valokuidun avulla videokamerakuvaa voi siirtää kännyköihin, mikä helpottaa vaikkapa navetoiden etävalvontaa”, Grönroos valottaa.
Kaijaleena Runsten
Liisa Yli-Ketola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
