Medialiiton Kangaskorpi EU-komission Yle-arviosta: "Yle on tärkeä toimija tiedonvälityksessä, mutta sen tehtävä ei ole tappaa tarjonnallaan muuta mediaa"
Euroopan unionin komissio antoi juhannuksen alla arvion, jonka mukaan Yleisradion tekstimuotoinen verkkotarjonta on nykylaajuudessaan ristiriidassa Ylen saamien valtiontukien kanssa (MT 16.6. ja 22.6.).
Medialiiton hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi arvioi tulevan Yle-lainmuutoksen selkiyttävän työnjakoa mediakentällä. Kuva: Kuvat: Etienne Ansotte / EU, Petteri Kivimäki / Kuvitus: Juho LeskinenSuomen viranomaiset ovat neuvotelleet komission kanssa tarvittavista muutoksista kotimaiseen lainsäädäntöön.
Yle-lakiin ehdotetut muutokset tarkentaisivat Yleisradion roolia julkisen palvelun mediatalona. Näin yhtiötä koskeva sääntely tulisi EU:n valtiontukisääntelyn mukaiseksi.
Lain on tarkoitus tulla voimaan nopealla aikataululla. Lausuntoaikaa on elokuun loppuun asti.
Medialiiton hallituksen puheenjohtaja ja Keskisuomalainen Oyj:n konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi pitää ratkaisua työvoittona kaupallisen median elinvoimalle.
"Tätä asiaa on pähkäilty vuosia kansallisesti eipäs–juupas-hengessä. On hyvä, että asiaan saatiin ulkopuolinen kanta. Se osoittaa, että Ylen ylimitoitetusta verkkotarjonnasta on ollut syytä kitistä", Kangaskorpi sanoo.
Hän vertaa tilannetta muihin Pohjoismaihin, joissa valtiollisen median tekstimuotoinen verkkosisältö on Suomea rajatumpaa.
"Yle on tärkeä toimija tiedonvälityksessä, mutta sen tehtävä ei ole tappaa tarjonnallaan muuta mediaa. Itsenäisen verkkolehden tekeminen on ollut epäasiallista ja vaarantanut kilpailua."
Hän toivoo, että Yle-laki muuttuu, ja eri mediatahojen roolit selkiytyvät jatkossa. Tiedossa on, että Ylellä on vankat kannattajansa.
"Hallintoneuvostolla on harteillaan yhtä aikaa sekä Ylen edunvalvonta että yhtiön toiminnan valvonta. Tässä tulevat tunteet esiin, kun linnoittaudutaan Ylen agendan taakse", Kangaskorpi ennustaa.
Medialiitto on tyytyväinen hallituksen päätökseen tukea mediaa koronakriisissä, mutta tuen määrä jäi liiton mielestä tässä avauksessa liian pieneksi. Journalistiseen työhön kohdennetaan lisäbudjetissa 5 miljoonaa euroa ja uutistoimistoille 2,5 miljoonaa euroa.
Kangaskorven mukaan tärkeintä on, että tuen tarpeen periaate on tunnustettu.
"Yksityiskohdat tuen kohdentamisesta ovat vielä epäselviä. Muissa Pohjoismaissa tukitasoksi on ilmoitettu jopa sata miljoonaa euroa, joten meilläkin yksi nolla perässä ei olisi ollut liikaa."
"Suomi tukee eurooppalaisittain kaupallista mediaa poikkeuksellisen vähän", Kangaskorpi jatkaa.
Hän arvioi painetun lehden pitävän asemiaan vielä pitkään. Arvio perustuu maakunnissa saatuun suoraan palautteeseen.
"On eliitin toiveajattelua ja vauhtisokeutta, että lehtiä halutaan lukea vain diginä. Maaseudulla kehitystä hidastavat tietoliikenneverkkojen toimimattomuus ja varttuneen lukijakunnan tottumattomuus digilaitteisiin."
Maakunnallisten ja paikallisten lehtien jakeluun Kangaskorpi kaipaa selkiyttämistä Postin suhteen. Keskisuomalaisella on hänen mukaansa hyviä kokemuksia yksityisestä jakelusta.
"Jakelutoiminnan kilpailuttaminen selkeyttäisi tilannetta. Voisihan yksityinenkin jakaa luukkuun samassa muutakin kuin vain lehtiä."
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
