Jätelaitosyhdistys pahana: Suuret yhtiöt kahmivat voitot

Suuret jätelaitokset keräävät voitot, jos uusi laki tulee voimaan, Jätelaitosyhdistys arvioi. Kuva: Markku Vuorikari

Jätelakiuudistus on lisäämässä kuntalaisten maksuja ja heikentämässä pienyrittäjien asemaa, jos se toteutuu nyt valmisteltavana olevassa muodossa. Hyödyn jakavat voittonsa maksimoivat suuret yksityiset jätehuoltoyritykset, Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Eksymä arvostelee esitystä jätelaista.

"Häviäjinä ovat tavalliset kuntalaiset ja pienyrittäjät. Kohtuuhintaisen jätehuollon perusteet vaarantuvat. Kuntalaisten jätemaksut uhkaavat nousta jopa 30 prosentilla. Samalla vaarantuu koko kiertotalouden kehitys Suomessa", hän sanoo.

"Tässä puhutaan vähintään kymmenien miljoonien eurojen tulonsiirrosta suurille yksityisille jäteyhtiöille."

"Kysymys on silti vielä paljon laajempi, koska viimeisen 10 vuoden aikana kuntalaisten rahoja on investoitu jätehuoltoon miljardi euroa. Investoinnit ovat hallituksen suunnitelmien johdosta tätä menoa siirtymässä niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin suuryritysten haltuun”, Eksymä arvioi.

Tarkkaa arviota tulonsiirrosta on Eksymän mielestä vaikea antaa, koska hallitus ei ole tehnyt kunnollista vaikutusarviointia. Jätealaan kuuluu ympäristönsuojelu, terveyden turvaaminen ja luonnonvarojen säästäminen.

"Jätehuolto on välttämättömyys ja nojautuu julkiseen vastuuseen. Emme silti hae vastakkainasettelua yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Olen huolissani jätealan pienyritysten tulevaisuudesta, kun suuryritysten asema näyttää korostuvan epäterveellä tavalla", Eksymä sanoo.

"Palvelut ja kierrätysmahdollisuudet erityisesti haja-asutusalueilla heikkenisivät. Miksi suuryritys antaisi sen kanssa kilpailevalle pienyritykselle vastaavan reilun kilpailumahdollisuuden kuin kunnan omistama jätelaitos, jonka markkinaehtoinen toiminta on jo valmiiksi tiukasti rajattu? Kiinnostavatko hankalat haja-asutusalueet suuryrityksiä?", Eksymä kysyy.

Taustalla on Suomen hallituksen kesällä 2016 tekemä päätös poiketa EU:n linjasta: EU-direktiivi sallisi kunnallisten jätelaitosten toimia markkinoilla 20 prosenttiin asti liikevaihdosta, mutta hallitus rajasi rajan 5 prosenttiin.