Ilta-Sanomat: Valtiolle päätyvien perintöjen määrä lähes kaksinkertaistui

Perintö voi päätyä valtiolle silloin, jos vainajalla ei ole lainkaan perillisiä tai kaikki perimysjärjestyksessä olevat luopuvat perinnöstä. Kuva: Timo Filpus

Valtiolle päätyy yhä enemmän perintöjä, joista omaiset ovat luopuneet. Valtiokonttorin mukaan kehitys on ollut nopeaa: vuonna 2022 valtiolle luovutettiin 23 perintöä, viime vuonna jo 45 ja tänä vuonna niitä on kertynyt tähän mennessä 40. Asiasta uutisoi Ilta-Sanomat.

Taustalla ovat usein velkapelot tai haluttomuus hoitaa vaikeita kuolinpesiä. Valtiokonttori pitää kehitystä huolestuttavana.

”Luopumiset ovat erittäin epätoivottavia valtion kannalta”, sanoo Valtiokonttorin johtava juristi Marjukka Vallioniemi.

Hänen mukaansa valtiolle päätyvät kuolinpesät aiheuttavat usein enemmän kustannuksia kuin hyötyä.

”Yleensä näistä kuolinpesistä aiheutuu vain kustannuksia valtiolle. Valtionperimysjärjestelmää ei ole tarkoitettu tilanteisiin, missä henkilöltä on jäänyt perillisiä”, Vallioniemi sanoo.

Perintö voi päätyä valtiolle silloin, jos vainajalla ei ole lainkaan perillisiä tai kaikki perimysjärjestyksessä olevat luopuvat perinnöstä.

Jos perillinen luopuu perinnöstä ennen sen vastaanottamista, häntä kohdellaan lain näkökulmasta yleensä kuin hän olisi kuollut ennen perinnönjättäjää. Tällöin perintö siirtyy seuraaville perillisille, esimerkiksi lapsille.

Ilta-Sanomien mukaan moni suomalainen luopuu perinnöstä turhaan velkojen pelossa. Vallioniemen mukaan perilliset eivät kuitenkaan yleensä vastaa vainajan veloista henkilökohtaisesti.

”Perilliset eivät lähtökohtaisesti vastaa henkilökohtaisesti vainajan veloista”, hän muistuttaa.

Valtiokonttorin mukaan valtiolle päätyvissä kuolinpesissä on aiempaa enemmän vaikeasti myytävää omaisuutta. Kyse voi olla esimerkiksi syrjäseuduilla sijaitsevista asunnoista tai kiinteistöistä.

”Valtiolle perinnöstä luopumisten seurauksena päätyvien kuolinpesien arvo on yleensä vähäinen tai negatiivinen taikka kuolinpesän asioita ei vain haluta hoitaa”, Vallioniemi kertoo.

Jos kuolinpesässä ei ole riittävästi varoja velkojen kattamiseen, valtio pyrkii myymään esimerkiksi asunnot ja kiinteistöt. Kaikissa tapauksissa myynnit eivät kuitenkaan kata kuluja.

”Tapauksesta riippuen pesä saattaa joko jäädä plussalle tai kaikki pesänhoito-, myynti- ja muut kulut jäävät valtion vastattavaksi”, Vallioniemi sanoo.

Kaikkia valtiolle päätyviä kiinteistöjä ei kuitenkaan myydä. Osa voidaan luovuttaa perinnönjättäjän kotikunnalle tai kiinteistön sijaintikunnalle. Valtiokonttorin mukaan valtio voi myös säilyttää esimerkiksi luonnonsuojeluun sopivia alueita tai museoihin soveltuvaa omaisuutta.

Viime vuonna valtiolle ilmoitettiin kaikkiaan 385 perintöä, joilla ei ollut perijöitä tai jotka päätyivät muuten valtiolle.

Ilta-Sanomien uutinen: Yhä useampi luopuu perinnöstä – "pommit" jäävät valtion riesaksi