Suuret puolueet tarvitsevat vielä 7 000 kuntavaaliehdokasta
Muistakaa,
että se on
valtuusto, joka
päättää, ei virkkuset ja kataiset«
Puolueilla on kaksi viikkoa aikaa houkutella ehdokkaita kunnallisvaaleihin. Ehdokaslistat pitää luovuttaa tiistaina 18. syyskuuta.
Suurilla puolueilla on yhteensä vielä noin 7 000 ehdokkaan matka tavoitteisiin, selvisi Maaseudun Tulevaisuuden puoluesihteereille tekemästä kyselystä.
Tavoitteena on saada yhteensä noin 28 000 ehdokasta, joten joka neljäs ehdokas puuttuu vielä.
Kunnianhimoisin tavoite on perussuomalaisten ehdokasmäärän tuplaaminen. Muut puolueet ovat tyytyväisiä, jos saavat saman verran ehdokkaita kuin vuoden 2008 kuntavaaleissa.
Viime vaalien ehdokasmäärän saavuttaminen voi olla haastavaa, sillä kuntien määrä on vähentynyt. Nyt valitaan 700 valtuutettua vähemmän kuin vuonna 2008.
Ehdokkaita houkutellaan hyvin perinteisin menetelmin. Puolueiden paikalliset aktiivit tekevät raa’an työn ja kysyvät ihmisiltä, kiinnostaako kunnan asioiden hoitaminen.
Puoluetoimisto ja -johto antavat taustatukea tekemällä mainoskampanjoita ja vaalikiertueita.
”Paikallinen työ tuo tuloksen. Niillä paikkakunnilla, missä meillä on aktiiveja, on myös ehdokkaita”, perussuomalaisten puoluesihteeri Ossi Sandvik kertoo.
Puolueisiin otetaan yhteyttä ja tiedustellaan, pääseekö ehdokkaaksi, mutta puoluesihteerit korostavat henkilökohtaisen kontaktin merkitystä.
”Puoluejohdon jäsenillä on pitkät listat numeroita ihmisille, joille pitäisi soittaa ja kysyä ehdokkaaksi”, keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen kertoo.
Keskustassa on Laanisen mukaan huomattu, että aikaisempaa useampi vetoaa työhön syynä olla lähtemättä ehdokkaaksi.
”Joillain työpaikoilla on jopa sanottu, että kuntapolitiikkaan lähteminen ei ole suotavaa. Sitä minä pidän valitettavana.”
Joissain kunnissa ei haluta valtuustoon, koska ajatellaan, että kunta lakkaa kuitenkin neljän vuoden aikana.
”Muistakaa, että se on valtuusto, joka päättää, ei virkkuset ja kataiset”, motivoi Laaninen vielä ehdokkuutta empiviä.
Kokoomuksella on suurissa kaupungeissa jo runsaasti ehdokkaita. Lisää etsitään kuitenkin loppuun asti ja listat lyödään lukkoon vasta ehdokasasettelun päättyessä.
”Vähemmän on paikkakuntia, joissa lista jää vajaaksi, kuin niitä, missä lista tulee täyteen”, puoluesihteeri Taru Tujunen muotoilee.
Kokoomuksella vaikeinta on Vaasaan vaalipiirin ruotsinkielisissä kunnissa.
”Siellä meidän on vaikea saada ehdokkaita”, Tujunen myöntää.
SDP:ssä käydään läpi puolueaktiiveja, jotka ehtivät jo kesällä kieltäytyä ehdokkuudesta.
”Tilanne on muuttunut, sillä nyt näyttää, että kuntien rakennemuutos tehdään sittenkin kuntavetoisesti. Keväällä 20 000 asukkaan kuntamalli ei houkuttanut meidän kokeneita edustajia, mutta nyt realiteetit ovat erilaiset”, puoluesihteeri Reijo Paananen sanoo.
SDP:lläkin suurissa kaupungeissa ehdokaslistat alkavat olla täynnä.
”Maaseudulla tilanne vaihtelee alueittain, mutta erityisesti kunnittain. Mustia aukkoja maassa ei ole, mutta enää ei ole myöskään totaalisen punaisia alueita”, Paananen kertoo kannatuksen hajaantumisesta.
Perussuomalaisilla on varmasti yksi kunta, Kaustinen, jossa ehdokaslista on täynnä.
”Kaustisella on ollut paikallisesti aktiivisia henkilöitä puolueen perustamisesta saakka. Näissä vaaleissa tulee useampia täysiä listoja, mutta meidän tavoitteemme on saada ehdokkaita jokaiseen suomenkieliseen kuntaan”, Sandvik sanoo.
Sen sijaan ruotsinkielisissä kunnissa perussuomalaisilla on vaikeuksia saada ehdokkaita.
Keskustan lista täyttyy Laanisen arvion mukaan joissain kymmenissä kunnissa.
”Täyden listan kokoaminen on suurimmassa osassa maata kova urakka. Mutta on vahvoja keskustalaisia maalaiskuntia, joissa listat täyttyvät varmasti”, Laaninen sanoo.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
