Suurpetokeskustelu kiihtyi
Mielipiteiden vaihto suurpedoista sai viime vuonna ennennäkemättömät mittasuhteet. Eniten väiteltiin susista.
Petokeskustelu ryöpsähti julkisuuteen heti tammikuussa, kun Perhon ja Halsuan rajamailla tapettiin luvatta kolme sutta. Jahtiin osallistui joukko metsästäjiä, jotka poliisi pidätti suuressa operaatiossa.
Oikeuskäsittelyyn asia ei tänä vuonna ehtinyt.
Susipuhetta pidettiin yllä monissa seminaareissa. Niissä metsästäjät, karjankasvattajat ja maaseudun väki vaativat susien määrän pienentämistä.
Luonnon- ja eläintensuojelijat puolestaan vähättelivät susien ja muiden suurpetojen haittoja ja johdonmukaisesti vastustivat myönnettyjen poikkeuslupien määriä.
Loppuvuonna havaittiin Satakunnassa kapia sairastava susi.
Raivotautia eli rabiesta Suomessa ei vielä tiettävästi ole. Kaakkoisrajan lähelle levitettiin jälleen rokotesyöttejä lentokoneesta. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira pyysi lähettämään syöttialueelta pienpetojen ruhoja tutkimuksiin.
Suomessa harjoitettu suurpetopolitiikka sai loppuvuonna viralliset moitteet. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti raportoi, että maamme suurpetopolitiikassa pahiten on epäonnistuttu susi- ja ahmakantojen hoidossa.
Maa- ja metsätalousministeriön tilaaman selvityksen mukaan ylhäältä saneltu petoasioiden hoito ei toimi. Jatkossa pitää ottaa huomioon ennen kaikkea petoalueilla elävien ihmisten mielipiteet.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitosta (Rktl) arvosteltiin kovin sanoin.
Tarkistuslaskennat osoittivat, että esimerkiksi ilveksiä on monissa maakunnissa paljon enemmän kuin tutkimus on tilastoinut.
Karhujen pannoituksista laitos luopuu. Syynä oli kahden ammutun karhun kaulasta löydetyt seurantapantojen aiheuttamat vammat.
Seurantapantoja kantavista susista saa ylimalkaiset paikkatiedot nyt internetin välityksellä. Rktl vaihtoi susipuhelimen nettiversioon.
Merihylkeistäkin riitti vääntöä. Kalastajat ovat kyllästyneet pyydyksiä repiviin harmaahylkeisiin ja norppiin. Harmaahylkeille ministeriö antoi reilun pyyntikiintiön, mutta veti pois esityksensä norpan pyynnin sallimisesta.
Uhanalaisia metsäpeuroja esiintyy EU:n alueella vain Suomessa. Kuhmosta peuroja siirrettiin Suomenselälle vuosina 1979–1980.
Suomenselän kanta kasvoi 2000-luvun alkuun asti, mutta sitten kasvu pysähtyi. Kainuun kanta on puolittunut parhaista vuosista.
Metsästäjät syyttävät suurpetoja, tutkijat tarjoavat myös muita syitä.
Uusia metsäpeurojen siirtoja valmistellaan. Vetovastuu on Metsähallituksella.
Hirvenpyyntilupien määrä väheni kymmeneksellä edellisestä vuodesta. Ankara verotus on vähentänyt esimerkiksi Lapin hirvet paikoin niin vähiin, että osa metsästäjistä jo katuu muutaman vuoden kestäneitä tappotalkoitaan.
Hirvien aiheuttamia taimikkotuhoja korvattiin vielä huomattavilla summilla. Kannan harventaminen näkyy vahinkokorvauksissa vasta 2–3 vuoden kuluttua.
Kaakkois-Suomessa runsastuva villisikakanta aiheuttaa jo viljelmävahinkoja. Keski-Euroopassa villisikatuhot ovat tuttuja, Etelä-Ruotsissakin niistä on jo kasvavaa kokemusta.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
