"Ympäristöterveydenhuollon säilyttävä osana sotea"

Eläinlääkäreitä tarvitaan muun muassa juomaveden laadun valvonnassa. Kuva: Markku Vuorikari

Ympäristöterveydenhuolto on nähtävä osana ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä ja ihmisten perusterveydenhuoltoa. Siksi sen on oltava osa sote-uudistusta, perustelee Suomen Eläinlääkäriliiton (SELL) puheenjohtaja Kirsi Sairio liiton kantaa.

SELL on pitänyt asiaa esillä sinnikkäästi pitkän aikaa. SELL:in valtuuskunta on kertonut kantansa muun muassa sosiaali- ja terveysministeriölle. Tavoitteena on One Health - yhteinen terveys -malli, jossa huolehditaan ihmisten ja eläinten terveydestä .

"Peruskuntaa suuremmat ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintayksiköt pystyvät järjestämään tehokkaat, tasapuoliset, yhtenäiset ja laadukkaat palvelut. Toiminnan keskitetty ohjaus turvaa yhtenäisen ja vertailtavan viranomaistyön", Sairio sanoi Eläinlääkäripäivien tiedotustilaisuudessa keskiviikkona 2.12. Helsingissä.

Ovatko päättäjät kuunnelleet eläinlääkäreitä?

"Ilmapiiri on muuttunut kuluneen vuoden aikana myönteisempään suuntaan", Sario sanoo.

"Taistelua ei kuitenkaan ole lopetettu vaan sitä jatketaan loppuun asti."

Eläinlääkärit tekevät kunnissa paljon muutakin kuin hoitavat eläimiä. Ympäristöterveyteen kuuluu lisäksi eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta, elintarvikevalvonta ja terveydensuojelu.

Eläinlääkärin asiantuntemusta tarvitaan myös silloin, kun juomavesi menee pilalle tai ruokamyrkytysepidemia iskee.

Sairio muistuttaa monien tautien olevan ihmisille ja eläimille yhteisiä. Niiden torjumisessa ja hävittämisessä tarvitaan eläinlääkäreitä ihmislääkäreiden lisäksi. Esimerkkeinä hän mainitsee raivotaudin ja salmonellan.

Eläinsuojeluasioissa eläinlääkäri tekee tiivistä yhteistyötä sosiaaliviranomaisten kanssa, sillä monissa tapauksissa eläinten kaltoin kohtelun syynä on niiden hoitajien vakavat ongelmat.