passipaikalla Työtä häiritsemästä

Tavarataloketjun perustaja Kyösti Kakkonen muuttaa omistuksensa rahaksi. Jalompia tavoitteita puuhamiehellä riittää. Almanakkakin pitää panna uusiksi.

Joulu pitää siirtää viikonvaihteeseen. Vapun Kakkonen muuttaa todellisen työn juhlaksi. Kaikkien olisi silloin tehtävä palkatonta työtä.

Palkattomat pakkotyöpäivät jonkin aatteen nimissä ovat tuttuja alkeellisissa diktatuurivaltioissa. Kehittyneemmissä maissa asia hoidetaan verotuksella.

Neuvostoliitossa yritettiin vuosikymmenet siirtää joulua uuteen vuoteen. Kansa kiittää ja ryyppää toista viikkoa putkeen.

Kakkosen tavoite ei ole niin mieletön kuin kuulostaa. Työvaltaisten alojen yrittäjät haluavat koneen käyvän mahdollisimman tasaisesti. Arkipyhät lieveilmiöineen ovat paha häiriötekijä.

Samaan tähtää viestintä- ja tutkimusalan kauppaneuvos Eero Lehti (kok.), kun hän eduskunnassa halusi ulkoistaa korkeakoulujen opiskelijavalinnat tehokkuuden nimissä.

Eero Lehti haluaisi siirtää opiskelijavalinnat ylioppilastutkinnon yhteyteen. Tällöin päästäisiin turhista välivuosista. Lehden mukaan opettaja koulussa tietää parhaiten, kenestä on jatkamaan yliopistoon ja sen jälkeen kovaan kansainväliseen työelämään. Maisterin tutkintoa sinänsä hän pitää modernin ihmisen perustutkintona. Varsinainen tieteen tekeminen alkaa lisensiaattivaiheessa.

Akava on hellittämättömällä lobbauksella saanut akateemisen tutkinnon pakolliseksi moniin tehtäviin, joissa sillä ei ole mitään merkitystä. Käytännön alojen työnantajat pitävät opiskelua työelämän haittatekijänä. Siitä on asevelvollisuuden ja lapsenteon tavoin selviydyttävä mahdollisimman nopeasti.

Eero Lehden puheenvuoro oli yksi rönsy viikon koulutuspoliittista keskustelua. Lähinnä kokoomus ja keskusta mittelivät. Opiskelijoiden suosimat vihreät loistivat tavan mukaan poissaolollaan. He keskustelevat mieluummin keskenään netissä kuin tyhmien kanssa parlamentissa.

Eduskunta kiitteli lähes säröttömästi hallituksen esitystä. Hakumenettelyä uudistamalla poistetaan turhia välivuosia ja toivotaan työurien jatkuvan alkupäästä.

Timo Heinonen (kok.) piti lukion opinnonohjauksen lisäämistä yhteishakuakin tärkeämpänä. Anu Vehviläisen (kesk.) mielestä kokoomus on elitistinen keskittyessään lukioon. Ammatillisessa koulutuksessa opintoja keskeytetään selvästi enemmän.

Mika Niikko (ps.) haluaa kaikkeen toisen asteen koulutukseen lisää kuraattoreita ja psykologeja oppilaiden masennusta torjumaan. Mirja Vehkaperä (kesk.) ihmetteli, mistä oppilaanohjaukseen otetaan rahat, kun hallitus leikkasi lukioilta 37 miljoonaa.

Kansanedustajat juoksivat opintojen kiirehtimisen perässä kuin sopulit. Vain Kimmo Kivelä (ps.) ihmetteli, kuka nopeasta valmistumisesta hyötyy. Hän sallisi laaja-alaisen sivistymisen ja ihmisenä kasvamisen myös tulevaisuuden korkeakouluissa. Pelkkä rahaan ja menestykseen tähtääminen johtaa moraaliseen rappioon, Kivelä sanoi mutta jäi yksin.

Ilkka Kanerva (kok.) aloitti eduskuntavaalikampanjansa keskeyttämällä työt Turun valtuustossa. Pelimiehen silmä on pettämätön.

Jos Kanerva olisi jäänyt valtuustoon, vielä syksyn vaaleissa kysyttäisiin, eikö hänen pitäisikin erota. Nyt mitataan ainoastaan, luottaako riittävän moni.

Syyttäjillä ja tuomioistuinlaitoksella on oma roolinsa poliittisessa pelissä. Ei siitä pääse. Esimerkiksi keskustassa tämä näkyy siinä, että Antti Kaikkonen on syytteiden vuoksi kokonaan ulkona Rovaniemen puoluekokouksen kuvioista, vaikka hän kokemuksensa, kykyjensä ja ikänsä puolesta olisi luontevin ehdokas seuraavaksi puheenjohtajaksi.

Kanervan kohdalla kyse on koko ajan 2015 eduskuntavaalien lähtöasetelmista. Johannes Virolainen (ml./kesk.) istui kansanedustajana 42 vuotta. Sen ennätyksen lyöminen on urheilumies Ilkka Kanervan keskeinen tavoite.

PEKKA ALAROTU

Avaa artikkelin PDF