Talvi on suosinut norpan pesintää Saimaalla

Kuva: Jouko Kuosmanen

Norpan pesien arvioidaan pysyneen ehjinä vedenpinnan laskusta huolimatta. Saimaan vedenpinta oli tammikuussa hyvin korkealla, minkä jälkeen vettä on jouduttu juoksuttamaan kevättulvien välttämiseksi. Juoksutuksissa on otettu huomioon norpan pesintä, jonka kriittisimmät vaiheet ajoittuvat helmi-maaliskuun vaihteeseen.

Liian suuri vedenpinnan lasku voi romahduttaa rantajäät ja niillä olevat pesät. Tältä on kuitenkin tänä talvena todennäköisesti vältytty, sanoo Metsähallituksen ylitarkastaja, suojelubiologi Tero Sipilä .

Metsähallitus on näihin aikoihin aloittelemassa jokavuotisia pesälaskentoja, joissa arvioidaan syntyneiden poikasten määrä. Laskennat voidaan aloittaa, kun pesät ovat romahtaneet ja tulleet näkyviin.

”Pesien romahdukset eivät aiheuta enää kuolemia, sillä kuutit pystyvät jo uimaan. Ne ovat kymmenkiloisia ja niillä on jo ihonalainen rasvakerros.”

Toistaiseksi Metsähallituksen tietoon on tullut yksi kuollut kuutti. Se löydettiin romahtaneen pesäpaikan läheltä jäältä Mikkelin Anttolassa maaliskuun puolivälissä.

Äärimmäisen uhanalaisen saimaannorpan kanta kasvoi viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 300 yksilön. Kevään laskennoissa löydettiin vuosi sitten 58 kuuttia.

Sipilä arvioi tämän kevään poikastuotoksen olevan samaa luokkaa.

”Vanhan peukalosäännön mukaan syntyvien kuuttien määrä on noin 20 prosenttia kannan koosta.”

Pesälaskentaan osallistuu toistasataa ihmistä, joista suuri osa on paikallisia vapaaehtoisia. Monet ovat olleet mukana vuosikausia. Norppa-alueilla liikutaan hiihtäen, mutta myös ilmatyynyaluksilla.

Lajin pahin uhka ovat kalanpyydykset. Tänä talvena pyydyksiin on kuollut ainakin kolme norppaa.

Kuutteja kuoli kalanpyydyksiin viime vuonna seitsemän.

Talvipesien kestävyydellä on suuri merkitys.

Mitä pitempään emot voivat poikasia talvipesissä imettää, sitä nopeampaa on kasvu. Ja mitä vantterampia kuutit ovat vieroitusiässä, sitä pienempi riski niillä on joutua kalanpyydyksiin, sanoo Sipilä.