Suomen Kulttuurirahasto muisti tänä vuonna erityisesti maataloustutkimusta – sai miljoonan ylimääräisen potin muun muassa mehiläisten rokotetutkimukseen
Rahojen jaossa muistettiin myös koulukirjastoja ja keppihevoselokuvaa. Juhlapuhuja muistutti, että myötätunto ja lahjoittaminen pidentävät ikä ja lisäävät onnellisuutta.
Pölytys ja mehiläiset vetosivat yhteen suurrahoittajaan Suomen Kulttuurisäätiöön. Kuva: Juha SinisaloSuomen Kulttuurirahasto on jakanut tämänvuotiset apurahansa tieteelle ja taiteelle. Keskusrahastosta myönnettiin hakemusten perusteella apurahoja 1 090 henkilölle, työryhmälle tai yhteisölle. Tieteessä apurahan saa 14 ja taiteessa 11 prosenttia hakijoista.
Hakemuksia tuli 235 kunnasta ja niitä jaettiin 95 kuntaan.
Jaettu potti keskusrahastosta oli 26 miljoonaa euroa eli miljoona euroa edellisvuotta enemmän. Lisäksi maakuntarahastot jakavat keväällä yhteensä 12,5 miljoonaa.
Tämän vuoden erityispiirre oli miljoonan tutkimukseen suunnatun lisäeuron jakaminen laajoihin maatalousalan tutkimuksiin. Rahaa kohdistetaan maaperän ja pölyttäjien terveyteen, viljelykasvien monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä torjunta-aineiden ja lannoitteiden ympäristö- ja ekosysteemivaikutuksiin.
Luken Mikkelin yksikkö saa 215 000 euron apurahan tutkimukseen, jossa selvitetään biologista torjuntaa ja pölytystä tukevia menetelmiä.
Luken Turun yksikkö selvittää 216 000 euron rahoituksella kannattavan, kestävän ja turvallisen nurmikasvintuotannon edellytyksiä mikrobien avulla.
Jyväskylän yliopistossa tehtävä fungisidien vaikutuksia tuhohyönteisiin käsittelevä tutkimus saa 200 000 euron apurahan. Tutkimushankkeessa pyritään selvittämään, onko ei-tappavilla kasvinsuojeluaineilla yli sukupolven havaittavia vaikutuksia tuhohyönteisiin.
Helsingin yliopistossa tehtävä tutkimus hunajamehiläisten rokottamisen vaikutuksista suomalaiseen mehiläishoitoon saa 170 000 euron apurahan.
"Tämän kohdalla hallitus hiukan mietti tutkimuksen teknistä toteutusta ja mehiläisten mahdollista rokotevastaisuutta, mutta päätti luotata tutkijoihin", SKR:n hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka veisteli juhlapuheessaan Finlandia-talolla tiistai-iltana.
SKR jakoi rahaa myös muun muassa koulukirjastoille ja palkitsi 30 000 erityispalkinnolla muun muassa keppihevosista elokuvan tehneen Selma Vilhusen, kännyköiden salaustutkimuksen uranuurtaja, kryptologi Kaisa Nybergin sekä muotoilija Markku Pirin.
Apurahat ja palkinnot perustuvat lahjoituksiin, joita tekevät monet yksityiset ihmiset muun muassa testamentein ja nimikkosäätiöin.
Kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta muistutti juhlaväkeä siitä, että myötätunto ja lahjoittaminen pidentää ikää ja lisää onnellisuutta. Hän kertoi esimerkkeinä, että alle kaksivuotias lapsi ilahtuu enemmän herkkujen syöttämisestä käsinukelle kuin herkkujen saamisesta siltä ja että rotatkin auttavat lajitoveriaan mieluummin ulos häkistä kuin syövät suklaata.
Pessi kehotti itse kutakin pieniin mikrohetkiin eli esimerkiksi ystävälliseen katseeseen.
"Se ei ole hempeilyä, vaan yhteiskunnan luottamuksen raaka-ainetta, sillä kaikki toimintamme vahvistaa jonkinlaista yhteiskuntaa. Tähtihetket kertautuvat ja lisäävät yhteiskunnan solidaarisuutta."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
