Lääkärifirma lopettaa valinnanvapauskokeilun – korvaus potilaista aivan liian pieni

Laboratoriohoitaja Jaana Nieminen otti näytettä Diagnosiin Nurmijärvelle tulleesta asiakkaasta torstaiaamuna. Kuva: Kimmo Haimi

Diagnosin toimitusjohtaja Anne Hillebrandt toivoo, että valinnanvapausasiakkaista maksettaisiin korvausta myös todellisten hoito­toimenpiteiden perusteella. 

Nurmijärvellä sijaitseva yksityinen Diagnos Terveyspalvelut Oy ei jatka enää vuoden vaihteen jälkeen valinnanvapauskokeilua Keski-Uudenmaan sote- (sosiaali- ja terveydenhuollon) kuntayhtymän kanssa, toimitusjohtaja Anne Hillebrandt kertoo.

”Terveydenhuollon asiakasta kohti maksettu korvaus eli kapitaatiomaksu on aivan liian pieni. Emme voi jatkaa tappiollista toimintaa”, Hillebrandt sanoo.

Diagnos on toimivan johdon omistama.

Keski-Uudenmaan kuudessa kunnassa on ollut käynnissä soteen liittyvä terveydenhuollon valinnanvapauskokeilu vuoden 2017 toukokuusta lähtien.

Runsaan 30 henkilön Diagnos aloitti terveydenhoidon vastaanottopalvelut lokakuussa.

Keski-Uudenmaan kuusi kuntaa (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) ovat muodostaneet sote-kuntayhtymän.

Valinnanvapauskokeilussa asukkaat ovat voineet halutessaan vaihtaa terveydenhuoltonsa yksityisille lääkäriasemille. Mukana ei ole sosiaalipuolen toimintaa.

Hillebrandtin mukaan Diagnosin asiakkaiksi on valikoitunut keski­arvoa enemmän sairastavia asiakkaita, joiden hoidosta aiheutuvat kulut nousevat selvästi suuremmaksi kuin sote-yhtymän maksamat korvaukset.

”Osakeyhtiö ei voi tehdä pitkään tappiota. Potilaista saatava korvaus on selvästi liian pieni.”

Valinnanvapautta on etukäteen usein arvosteltu siitä, että yksityiset yhtiöt kuorisivat kerman. Toisin sanoen ne haalisivat itselleen vain terveimmät asiakkaat ja tienaisivat kapitaatiomaksuilla samalla kun sairaimmat jäisivät julkisten palveluiden eli kuntien tai maakuntien terveyskeskusten kontolle.

Nurmijärvellä on kuitenkin käynyt päinvastoin.

Hillebrandtin mukaan pitäisi olla mahdollista, että asiakkaista maksettaisiin myös suoritteiden eli tehtyjen todellisten hoitotoimien ja tutkimusten perusteella.

Keski-Uudenmaan sote-yhtymän valinnanvapauden projektipäällikkö Frank Ryhänen toteaa, että Diagnosin hoitopaikakseen valinneiden asukkaiden määrä on varsin pieni, minkä vuoksi yhtiön valinneiden osuus on voinut vinoutua tavallista sairaampiin henkilöihin.

Suuri asiakasmäärä ja pitkä aika tasoittaisivat tilannetta keskiarvon suuntaan.

Muut yksityiset lääkärikeskukset eivät ole Ryhäsen mukaan vetäytymässä pois kokeilusta. Mukana ovat muun muassa Aava, Mehiläinen ja Terveystalo, jotka ovat selvästi Diagnosia isompia.

Kuuden kunnan kuin nykyisen kunnan terveyskeskuksen. Isoin osuus vaihtaneista on Hyvinkäällä, kahdeksan prosenttia ja pienin Nurmijärvellä, runsas prosentti.

Ryhäsen mukaan kapitaatiomaksujen suuruus määräytyy tarvevakioinnin mukaan eli esimerkiksi iän perusteella. Sen lisäksi käytetään hoitokäyntien määrää edeltävän kahden vuoden aikana.

Mitä vanhempi henkilö on ja mitä useammin hän on käyttänyt terveyspalveluja, sen suurempi on korvaus asiakasta kohti.

Keski-Uusimaa on kuudesta valtakunnallisesta kokeilualueesta ainoa, jossa on käytetty tarvevakiointia ja laskettu kunnittain asiakkaasta korvattava hinta.

Ryhänen kannattaa ehdottomasti tarvevakiointia ja kehittäisi sitä eteenpäin.

”Maksujen määrittämisessä voitaisiin käyttää myös sairastavuusperusteita, esimerkiksi sitä, onko asiakkaalla vaikkapa diabetes”, hän tuumii.

Kapitaatiomaksujen määrityksessä käytetään nykyisin myös tuottajakohtaisia korjaus­kertoimia, jota ei tarvittaisi, jos tarvevakiointi toimisi hyvin.

Diagnosin toive siitä, että kapitaatiomaksuja maksettaisiin tehtyjen toimenpiteiden mukaan, on mahdollinen. Se kuitenkin sotii sitä vastaan, että hyöty tulisi toimintaa tehostamalla. Jos maksut tulisivat tehtyjen toimenpiteiden mukaan, tehostamistarve pienenisi.

Valtakunnallisesti kapitaatiota selvitetään parhaillaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella. Tutkimuspäällikkö Mikko Peltola kertoo, että yleisesti kapitaatiomaksun tekijöitä ovat olleet ikä, sukupuoli ja sairastavuus alueella, mutta muitakin tekijöitä tutkitaan. Yksi sellainen voisi olla Ryhäsen esimerkkinä mainitsema diabetes.

Asiakkaista voidaan maksaa korvaus myös suorite- ja kapitaatiomaksujen yhdistelmänä. Asiasta päättää maakunta, jos hallituksen esitys asiasta menee läpi.